Pintahygienianäytteen otto. Kuva Lotta Kivikoski.

Uima-allastilojen pintahygieniassa toivomisen varaa

Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöterveysyksikkö selvitti vuosina 2017−2019 uima-allas- ja märkätilojen pintahygieniaa. Tulosten perusteella pintahygienia ei ollut toivotulla tasolla.

Projektin tavoitteena oli selvittää Helsingissä sijaitsevien uima-allastilojen pintahygienian taso ja tutkia, mitä mikrobeja kohteiden pinnoilla esiintyy. Lisäksi pyrittiin löytämään allas- ja märkätilojen likaisimmat paikat eli puhtaanapidon kriittiset pisteet. Keskeisenä tavoitteena oli lisätä kohteissa tietoa siivouksesta ja pintahygieniasta sekä saada pintahygienianäytteiden otto osaksi niiden omavalvontaa.

Näytteitä otettiin 26 Helsingissä sijaitsevasta uimahallista ja muusta yleisestä uima-allastilasta. Kohteista kymmenen oli uimahalleja, kymmenen kuntoutuslaitosten uima-allastiloja ja kuusi hotellien uima-allastiloja. Näytteitä tutkittiin yhteensä 226. Näytteenoton yhteydessä kohteissa tehtiin kysely ja tarkastettiin tiloja.

Allas- ja märkätilojen hygienia ei ollut toivotulla tasolla

Näytteenottopisteiksi pyrittiin valitsemaan paikkoja, joissa ihmiset kulkevat sekä painottamaan nopeasti likaantuvia tai hankalasti puhdistettavia paikkoja. Näytteet otettiin siivouksen jälkeen puhdistetuilta ja kuivilta pinnoilta pukutiloista, pesutiloista, saunoista ja allastiloista. Näytteistä analysoitiin aerobisten mikrobien kokonaispesäkeluku, Pseudomonas aeruginosa -bakteeri, hiivat ja homeet.

Näytteiden perusteella allas- ja märkätilojen hygienia ei ollut toivotulla tasolla ja hygienia oli heikentynyt 59 prosentissa kaikista näytteistä.

Tilojen pintahygieniaa heikensivät erityisesti kohonneet mikrobien pitoisuudet. Erityisen huolestuttavaa oli, että noin kolmasosassa näytteistä kokonaisbakteerimäärät olivat suuria. Hiivoja todettiin 21 prosentissa näytteistä ja hometta esiintyi viidessä prosentissa näytteistä. Esimerkiksi korva-, silmä- ja ihotulehduksia aiheuttavaa Pseudomonas aeruginosa -bakteeria todettiin kolmessa näytteessä kahdessa eri kohteessa.

Näytteiden perustella puhtaanapidon kannalta kriittisimmäksi pisteeksi todettiin pesutilojen lattiakaivojen ympäristöt. Lattiakaivon läheisyydestä otetuista näytteistä 75 prosenttia oli hygienialtaan heikentyneitä.

Yksittäisten kohteiden välillä oli havaittavissa huomattavia eroja mikrobien määrissä ja siten puhtaanapidon tasossa. Pintahygieniatasoltaan huonoiksi luokiteltiin mukana olleista kohteista 62 prosenttia eli 16 kohdetta. Näissä kohteissa pintahygienia oli heikentynyt yli 50 prosentissa näytteistä tai niiden näytteistä löydettiin Pseudomonas aeruginosa- bakteeria. Uimahalleissa ja asiakasmääriltään suurimmissa kohteissa pintahygienia vaikuttaisi projektin tulosten perustella olevan hieman paremmalla tasolla kuin pienemmissä kohteissa.

Pintahygieniaa tulee parantaa

Pintojen huono hygienia voi aiheuttaa kävijöille haittoja ja nykyistä tilannetta tulee parantaa. Pintahygienian parantamisen ja ylläpidon korkean tason tulisikin jatkossa olla merkittävässä roolissa kaikissa uima-allaskohteissa. Pintahygienian parantamiseksi voidaan tehdä toimenpiteitä, jotka liittyvät esimerkiksi tiloihin, siivoussuunnitelmaan ja -käytäntöihin, siivouksen laadun varmistamiseen ja siivoojien osaamiseen. Selvityksessä mukana olleet kohteet ovatkin jo tehneet tai ovat suunnittelemassa toimenpiteitä pintahygienian parantamiseksi.

Selvityksen mukaan ainoa tapa selvittää pintojen todellinen puhtaus on ottaa pintahygienianäytteitä. Siistin näköinen ja hyväkuntoinen pinta voi olla hygieenisesti heikentynyt esimerkiksi näkymättömän ja vähitellen kerääntyvän biofilmin takia. Lisäksi näytteiden tulokset antavat siivoustyön tekijöille suoraa palautetta heidän työstään ja niiden avulla saadaan siivoustyötä kehitettyä entistä paremmaksi.

Ympäristöpalveluiden tavoitteena on jatkossa laajentaa suunnitelmallinen ja säännöllinen pintahygienianäytteiden otto koskemaan kaikkia Helsingin uima-allaskohteita.

Julkaisu: Uima-allas- ja märkätilojen pintahygienia (pdf 3 Mt)

Kuva: Lotta kivikoski.