Kerrostalo Karistimentiellä Myllypurossa. Kuva: Saara Vuorjoki / Helsingin kaupungin aineistopankki.

Taloyhtiöklubeista joukkovoimaa energiaremonttien tekemiseen

Helsingin Myllypurossa kokeillaan, voidaanko taloyhtiöiden energiaremontteja ja lisärakentamishankkeita vauhdittaa taloyhtiöiden keskinäistä yhteistyötä tiivistämällä. 3.12. Myllypuron asukastalossa pidettyyn Taloyhtiöklubi-tilaisuuteen tuli 18 taloyhtiön edustajaa, yhteensä 22 henkilöä. Tämä on valtaosa lähialueen yksityisistä taloyhtiöistä.

Good House Oy:n Kimmo Karvisen kehittämän Taloyhtiöklubi-toiminnan perusidea on yhdistää taloyhtiöiden voimat ja lähteä yhdessä edistämään niin yksittäisten taloyhtiöiden kuin koko alueen kehittämistä.

”Omassa taloyhtiössäni Lauttasaaren Katajaharjussa pohdimme hallituksessa vuosi sitten isoja kysymyksiä, kuten maalämpöön siirtymistä ja lisäkerrosrakentamista. Ajattelin silloin, että lähistöllä täytyy olla muitakin taloyhtiöitä, jotka miettivät samoja asioita. Laitoin yhteydenottopyynnön naapuritalojen hallituksille kaupunginosan Facebook-ryhmään ja yllätyin positiivisten palautteiden määrästä. Ensimmäiseen tapaamiseen tuli 20 hallituksen puheenjohtajaa ja siitä sai alkunsa Taloyhtiöklubi-toiminta. Tällä hetkellä Katajaharjun Taloyhtiöklubissa on mukana 25 alueen noin 30 taloyhtiöstä”, Karvinen sanoo.

Tavoitteena löytää toimiva malli koko kaupunkiin

Helsingin kaupunki kiinnostui Karvisen konseptista ja halusi testata sen monistettavuutta. ”Meitä kiinnostaa taloyhtiöiden alueellisen yhteistyön malli, joka voitaisiin laajentaa koko kaupunkialueelle. Osana Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelmaa kaupunki on valmistelemassa olemassa olevan, yksityisesti omistetun asuinrakennuskannan energiatehokkuutta parantavaa energiarenessanssi-ohjelmaa, johon konsepti tuntui luontevasti sopivan”, ympäristötarkastaja Jari Viinanen sanoo.  

Taloyhtiöklubi-toiminta tähtää taloyhtiöiden kaiken kehittämispotentiaalin hyödyntämiseen. ”Pidemmällä aikavälillä keskeistä on omistaja-arvon kehittäminen lisäämällä taloyhtiön houkuttelevuutta asuntomarkkinoilla. Tärkein yksittäinen kehittämisteema on energiatehokkuuden parantaminen. Samalla kun säästetään energiaa, pienennetään hoitokuluja ja parannetaan asumismukavuutta. Parasta on, että investoinnit maksavat itsensä takaisin energiankulutuksen pienentymisestä koituvilla säästöillä”, Karvinen sanoo.

Taloyhtiöklubin tavoitteena on lisätä taloyhtiöiden asiantuntemusta eli koota taloyhtiöiden käyttöön kaikki tarvittava tieto ja osaaminen sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Kyse on vapaaehtoisesta toiminnasta, jossa taloyhtiöt säilyttävät itsenäisyytensä ja päätösvaltansa.

Yhteistyö tuo säästöjä ja lisää turvallisuutta

Vuodesta 2004 Myllypurossa asunut Eija Paananen pitää Taloyhtiö-konseptia kiinnostavana. Hän toimii asunto-osakeyhtiö Säästönuorin hallituksen puheenjohtajana. Kiinteistössä on 112 asuntoa ja iso tontti. Paanasen mukaan tällä hetkellä ajankohtaiset kysymykset ovat mahdollinen maalämpö ja lämmön talteenotto, erilaiset pienemmät energiatehokkuustoimenpiteet sekä täydennys- tai lisärakentaminen.

”Pitäisin todella järkevänä suunnitella näitä lähistön muiden asunto-osakeyhtiöiden kanssa. Jos haluamme lisätä kiinteistöjen energiatehokkuutta ja säilyttää asuinalueemme vehreänä, yhteistyö on siihen paras keino”, Paananen sanoo.

Paanasen mielestä Taloyhtiöklubilla voi olla myös muita positiivisia vaikutuksia. ”Kun ihmiset tuntevat toisensa, se lisää myös turvallisuutta ja asukkaiden keskinäistä yhteenkuuluvuutta. Tänä aikana kun olen asunut Myllypurossa, kehitys on ollut hyvin positiivista.”

Taloyhtiöklubi-illassa eniten huolta herättivät tonttien tulevat vuokrankorotukset ja alueella toteutetut ja suunnitellut liikenneratkaisut. Alueella on myös näkemyseroja täydennysrakentamisesta: isot pihat halutaan säilyttää. Mikä taloyhtiöklubin rooli on, jos sen ja kaupungin sukset menevät ristiin?

”Taloyhtiöklubi on aina taloyhtiöiden puolella”, Karvinen summaa.

Teksti: Ulla Ala-Ketola


JAA