Kirjastovirkailija tietokoneen ääressä kasvomaski kasvoilla.

Pääkaupunkiseudun kirjastot ovat auki rajoitetusti ja valmiina rajoitusten purkuun

Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on valmius avata tiloja ja palveluja laajemmin, heti kun siihen saadaan lupa. Kirjastotiloissa on tehty terveysturvallisuussuunnitelmat, joilla henkilökunta varmistaa esimerkiksi turvavälien toteutumisen.

- Odotamme energisinä, innokkaina ja lämmöllä, että saamme taas kohdata asiakkaita ja tarjota heille inspiroivan ympäristön lukemiseen, opiskeluun ja työskentelyyn. Tapahtumien aika on sitten vähän myöhemmin, sanoo Helsingin kaupungin kirjastopalvelujen johtaja Katri Vänttinen.

Kirjastot ovat auki

Kirjastot ovat olleet koko talven auki, mutta rajoitetusti. Se tarkoittaa, että niistä voi noutaa ja palauttaa varauksiaan, asioida pikaisesti tietokoneella ja esimerkiksi kopioida välttämättömiä papereita, mutta ei jäädä oleskelemaan.

Tehdyt terveysturvallisuustoimet takaavat, että kirjastoissa on turvallista, vaikka ihmiset jatkossa voisivatkin vapaammin selailla kokoelmaa hyllyalueella tai heillä olisi mahdollisuus pysähtyä hetkeksi lukemaan tai työskentelemään kirjastotilaan.

- Asiakkaat ovat noudattaneet kaikkia rajoituksia hyvin, ja rajoitusten purku ei aiheuttanut ruuhkia viime vuonna. Odotamme samankaltaista iloista ja turvallista jälleennäkemistä asiakkaiden kanssa myös tänä vuonna, kertoo Vänttinen.

Kirjastoissa on ollut hiljaista

Koska kirjastoissa on viiden kuukauden ajan voinut asioida vain pikaisesti, niiden kävijämäärät ovat pudonneet koko pääkaupunkiseudulla.

Esimerkiksi helsinkiläisten olohuoneena tunnetussa, Helsingin vilkkaimmassa kirjastossa, keskustakirjasto Oodissa kävijämäärä on vähentynyt 91 prosenttia, jos verrataan viime helmikuuta edellisvuoden helmikuuhun. Vuoden 2020 helmikuu oli viimeinen normaali kuukausi ennen ensimmäistä koronasulkua. Silloin käyntejä Oodissa oli 215 000, tämän vuoden helmikuussa vain 18 600.

Espoon suurimmassa kirjastossa Sellossa käyntejä oli helmikuussa 2020 116 264 ja tämän vuoden helmikuussa 37 762. Käyntimäärät ovat siis vähentyneet 71 prosenttia. Vantaan vilkkaimmassa kirjastossa Myyrmäessä pudotus on ollut 74 prosenttia, sillä helmikuussa 2020 siellä oli 51 759 ja helmikuussa 2021 13 523 käyntiä. Kauniaisten kirjastossa vastaavat luvut ovat 11 745 ja 3 989.

Kirjat on opittu varaamaan ennakkoon

Koronaeristys on kuitenkin innostanut lukemaan. Rajoitettujen palvelujen aika on osoittanut, että monet ovat löytäneet kirjaston digitaaliset aineistot, ja yhä useampi tekee Helmet-verkkopalvelussa varauksia myös fyysiseen aineistoon verkkokaupan tapaan. Jopa niin paljon, että alkuvuonna Helsingin ja Vantaan kaupunginkirjastojen logistiikka ruuhkautui ja varauksia joutui odottamaan tavallista pidempään. Nyt tilanne on jo hallinnassa.

- Lainausmäärät ovat luonnollisesti laskeneet alle puoleen normaaliajasta. Monet kirjastojen kanta-asiakkaat tekevät herätelainoja, eikä sellainen ole ollut nyt mahdollista. Normaalioloissa he törmäävät kirjastossa jatkuvasti johonkin kiinnostavaan, jota henkilökunta on laittanut esille tai jonka he huomaavat palautushyllyssä, kertoo kirjastopalvelujen johtaja Vänttinen.

Myös Helsingin keskustakirjasto Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara on huomannut, että tänä talvena, kun lähes kaikki lainaaminen on perustunut ennakkovaraamiseen, huomio on keskittynyt paljolti tiettyihin nimekkeisiin.

- Kaikki jonottavat samoja suosikkilistoilla olevia kirjoja. Varaaminen on ollut välttämätön keino sulkuaikana, mutta olisi ihanaa, jos ihmiset pääsisivät taas pian tekemään löytöjä hyllyistä! Silloin koko aineisto on paremmin käytössä, Soininvaara haaveilee.

Nykyisen päätöksen mukaiset rajoitukset pääkaupunkiseudun kirjastojen palveluissa ovat voimassa 16.5. asti, mutta koronatilannetta tarkastellaan viikoittain.

Helmet-kirjaston verkkosivut

Kuva: Helsingin kaupunki / Virpi Peltola