Kouluruokakokemusta ja ravintolan viihtyisyyttä parannettin mm. väriä ja tunnelmaa luovilla seinäteippauksilla, suosikkiruoista kertovalla julistesarjalla ja selkeillä opasteilla.

Kouluruokaloista kouluravintoloita - Palvelumuotoilulla mieluisampi kouluruokailukokemus yläkoululaisille

Suurimpaan osaan Helsingin kouluista ruokapalveluja tuottava Palvelukeskus Helsinki käynnisti viime vuonna palvelumuotoiluprojektin, jonka tarkoituksena oli kohentaa yläkoululaisten kouluruokakokemusta. Tavoitteena on, että maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen maksuton kouluruokailu on myös jatkossa helsinkiläisoppilaiden arvostama. Projektin toteutuksia testataan Meilahden yläasteella ja Kankarepuiston peruskoulussa.

Maksutonta kouluruokaa on Helsingissä tarjottu jo 77 vuotta ja koululounaan kehityskaari on vuosien saatossa ollut huima. Ilmainen lounas koulupäivän aikana ei silti houkuttele yhtä lailla kaikkia.

– Alakoulusta yläluokille siirryttäessä koululounas ei välttämättä kuulu enää kaikkien päivittäisiin ruokatottumuksiin. Viime vuonna toteutetussa kouluterveyskyselyssä noin 47 % helsinkiläisistä 8.-9.-luokkalaisista ilmoitti jättävänsä viikon aikana vähintään yhden koululounaan väliin ja tähän haluamme muutosta, kertoo kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ruokapalveluasiantuntija Katja Peränen.

Palvelukeskus Helsingissä kouluruokailua on kehitetty jo pitkään yhdessä oppilaiden kanssa muun muassa koulujen ravintolatoimikunnissa, ruokaraadeissa ja erilaisissa ruokamaistatuksissa, mutta nyt oppilaat haluttiin mukaan kokonaiskokemuksen parantamiseen. Myös oppilaat itse toivovat maksuttoman kouluruoan aseman kohottamista, mistä kertoo esimerkiksi Nuorisoneuvoston vireille laittama Parempaa kouluruokaa -aloite.

– Kouluruokailussa ruoka on vain osa kokemusta, ja siihen oppilaat ovat palautteen perusteella jo melko tyytyväisiä. Ruoan ohessa kokemukseen vaikuttavat myös tilat, ruokailuun käytetty aika ja tunnelma. Visiomme on luoda ruokaloista kouluravintoloita ja meille on todella tärkeää, että nuoret pääsevät osallistumaan tähän kehitystyöhön. Lisäksi siihen tarvitaan myös usean kaupungin toimialan ja toimijan välistä yhteistyötä, kertoo projektin vetovastuussa oleva kehityspalvelut-yksikön johtaja Mikael Neuvonen Palvelukeskus Helsingistä.

Projektiin pyydettiin heti alkuvaiheessa mukaan sekä kouluruokailun järjestämisestä vastaava kasvatuksen ja koulutuksen toimiala että kaupunkiympäristön toimiala, joka vastaa kouluravintoloiden tiloista. Lisäksi projektiin osallistui yläkoululaisten ohella ruoka-alan vaikuttajia ja Palvelukeskus Helsingin kouluruoan kehityksestä vastaavia asiantuntijoita.

Muotoilutoimisto Kuudennen johdolla eteenpäin viedyssä projektissa tunnistettiin yhdessä kouluruokailukokemuksen kannalta keskeisimpiä kehityskohteita, joita olivat kouluravintolan tila ja tunnelma, lounaaseen liittyvä viestintä ja tarjooma sekä oppilaiden osallisuus. Näihin suunniteltuja uudistuksia pilotoidaan parhaillaan Meilahden yläasteen koulussa sekä uudessa Kankarepuiston peruskoulussa.

Ravintolan tilaa ja viihtyisyyttä on parannettu muun muassa väriä ja tunnelmaa luovilla seinäteippauksilla, suosikkiruoista kertovalla julistesarjalla ja selkeillä opasteilla. Myös kohderyhmää puhuttelevaa viestintää on lisätty ja ravintolan sisääntulon yhteyteen tuotu orientaatio-piste, josta ruokalistat ja muuta ruokainfoa on helposti nähtävillä, Neuvonen kertoo.

Myös Helsingin nuorisoneuvoston vireille laittamassa Parempaa kouluruokaa -aloitteessa yhdeksi kehityskohteeksi noussut maustevalikoimien kehittäminen on huomioitu kouluruokailun kehittämisessä.

Kouluravintolan keskelle on suunniteltu erillinen maustemesta, jossa on halukkaille entistä laajempi maustevalikoima ruoan tuunaamiseksi kunkin omiin makutottumuksiin, Neuvonen kertoo.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kouluruokailun palvelumuotoiluprojektiin lähdettiin kiinnostuneena mukaan.

Projektin työpajassa oli ilo seurata oppilaiden osallistumista ja saada koottua heidän näkemyksiään siitä mitä kouluruoassa voisi kehittää. Palvelumuotoitutoimiston avulla näitä asioita on saatu erittäin hyvin jäsenneltyä selkeiksi kokonaisuuksiksi, joita pilotoida. Odotamme innolla kuulevamme mitä pilottikoulujen nuoret ovat olleet mieltä tehdyistä muutoksista, Peränen sanoo.

Myös Neuvonen kiittelee kaupungin organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä projektin aikana.

– On ollut ilo huomata, miten paljon olemme saaneet yhdessä aikaan jo nyt kun meillä on yhteinen päämäärä. Nyt odotamme, millaista palautetta saamme pilotista kokeilujen päätteeksi. Tärkeintähän olisi, että oppilaat tykkäävät uudistuksista ja voimme suunnitella kokeilun laajentamista muihinkin yläkouluihin.

Oppilaiden mielipiteitä kouluruokailun uudistuksista kerätään sähköisesti kehitystyötä varten.

Palvelukeskus Helsingissä oppilaita kuullaan myös jatkossa ruokalistojen kehitystyössä ja uusia ruokalajeja testataan oppilailla ennen ruokalistoille tuomista. Tänä päivänä kouluravintoloissa on joka päivä tarjolla kaksi lämmintä, vapaassa otossa olevaa lounasvaihtoehtoa, joista toinen on kasvisruoka. Ruokalistoille on oppilaidenkin toiveista lisätty kasvisvaihtoehtoja ja kuuden viikon kiertävällä ruokalistoilla on yhteensä seitsemän kasvisruokapäivää. Palvelukeskus Helsingin koulu- ja oppilaitosravintoloissa järjestetään vuosittain lisäksi ruokateemoja, joiden sisältöön oppilaat pääsevät vaikuttamaan. Odotettuja ruokateemoja ovat muun muassa marraskuussa vietettävä toiveruokaviikko sekä keväällä vietettävä, vaihtuva maateemaviikko.

Lue lisää kouluravintolapilotista ja oppilaiden ajatuksista Helsinki-lehdestä (s.14).