Havaintoja rakennuspaloista Helsingissä vuosina 2013-2017

Näin joulun ja uuden vuoden aikaan kodeissa on tunnelmaa. Kynttilät palavat, ruokaa laitetaan ja arki vaihtuu juhlaksi. Samalla kasvavat myös rakennuspalojen riskit, joten niiden ehkäisyyn ja varautumiseen on hyvä kiinnittää huomiota juuri nyt.

Millaisia rakennuspaloja Helsingissä tapahtuu ja mitä voimme oppia niistä paremman turvallisuuden aikaansaamiseksi? Vuosina 2013-2017 Helsingissä oli yhteensä 2299 rakennuspaloa ja niiden vaaratilannetta. Rakennuspalovaarassa on kyse tilanteesta, jossa tuli ei ole vielä ehtinyt levitä rakennuksen rakenteisiin tai irtaimistoon tai se on pystytty sammuttamaan ilman pelastuslaitoksen toimenpiteitä. Rakennuspalo on tilanne, jossa palo on päässyt etenemään vaaratilannetta pidemmälle ja levinnyt syttymiskohdastaan sytyttäen rakenteet tai irtaimiston palamaan.

Suurin osa tarkasteluajanjakson aikana Helsingissä tapahtuneista rakennuspaloista syttyi asuinrakennuksissa (75 %). Yleisimpinä syinä rakennuspalovaaroissa olivat ruoanvalmistus (30 %) ja koneen tai laitteen kärähtäminen (17 %). Rakennuspaloiksi kehittyneissä tilanteissa yleisimmiksi syiksi arvioitiin sähkölaitteen tai –asennuksen vika, häiriö tai huollon laiminlyönti; tahallisuus; savuke tai muu tupakka-aine; koneen tai laitteen vika, häiriö, huollon laiminlyönti tai väärinkäyttö; kynttilä, tuikku, soihtu, roihu, tulitikku tai muu tulentekoväline sekä ruoanvalmistus. Yleisimpiä syttymispaikkoja rakennuspaloissa olivat keittiö (22 %), olohuone (13 %) ja sauna (7 %), mutta muut tilat selvästi vähemmän. Rakennuspalovaaroissa ylivoimaisesti yleisin syttymispaikka oli keittiö (53 %).

Kuten edellä mainituista tiedoista voi havaita voidaan rakennuspalojen syttymistä ehkäistä varsin tehokkaasti, kun huolehditaan siitä, että ruokaa ei valmisteta ilman valvontaa, väsyneenä tai päihtyneenä ja koneita ja laitteita käytetään sekä huolletaan ohjeiden mukaan. Saunaa tulee käyttää vain saunomiseen, eikä sinnekään tule mennä väsyneenä tai päihtyneenä. Kynttilätuotteiden käytössä tulee erityisesti huomioida palamaton vakaa alusta sekä riittävä turvaetäisyys palaviin materiaaleihin. Kuten ruokaa ja sähkölaitteita, ei myöskään elävää tulta saa koskaan jättää palamaan ilman selvän aikuisen valvontaa. Savuke on edelleen merkittävä palokuoleman aiheuttaja, vaikka itsestään sammuvat savukkeet tulivat pakollisiksi Suomessa vuonna 2010. Savukkeen aiheuttamaa tulipalon riskiä lisää erityisesti päihtyneenä tai väsyneenä tupakointi sisätiloissa. Väestön ikääntyessä tulee yhä lisääntyvässä määrin kiinnittää huomiota myös asukkaan riittävään toimintakykyyn asua itsenäisesti sairaudet ja ikääntyminen huomioiden.

Rakennuspalon ehkäisemisen lisäksi niiden syttymiseen tulee varautua palovaroittimilla, joka on pakollinen kaikissa asunnoissa. Se havaitsee alkavan palon jo varhaisessa vaiheessa sekä varoittaa voimakkaalla äänellä ja antaa näin aikaa pelastautumiseen. Lakisääteisestä pakollisuudesta huolimatta Helsingissä tapahtuneissa asuinrakennusten tulipaloissa suurimassa osassa ei ollut palovaroitinta (55 %). Vain 38 % tapauksista voitiin todentaa asunnossa palovaroitin, joista 71 % oli toiminut tulipalon sattuessa.

Toimiva palovaroitin on aivan välttämätön ja toimintavarma turvalaite. Niitä tulee asentaa yksi jokaista alkavaa 60 m2 kohti, vähintään yksi jokaiseen kerrokseen sekä asunnon yhteydessä olevaan kellarikerrokseen ja ullakolle. Palovaroittimien toimivuus on suositeltavaa testata kuukausittain ja vaihtaa paristo vuosittain sekä puhdistaa samalla laite pölystä. Palovaroittimen käyttöikä on noin 10 vuotta, jonka jälkeen se tulee uusia.

Tulipalon sattuessa alkusammutusvälineillä voidaan turvallisesti ja tehokkaasti sammuttaa palon alku. Kuitenkin Helsingissä tarkastelujaksona tapahtuneissa rakennuspaloissa kahdessa kolmasosassa ei alkusammutusta oltu tehty. Näissä tapauksissa 23 % paikalla ei ollut toimintakykyisiä henkilöitä, 22 % ei ollut alkusammutusvälineitä ja 19 % tulipalo oli kehittynyt liian suureksi turvallisen alkusammutuksen toteuttamiseksi. Alkusammutus oli toteutettu 27 % tapauksia ja näistä 32 % palo oli sammunut sekä 32 % rajoittanut paloa.

Kodin alkusammutusvälineiksi sopii hyvin sammutuspeite, joka soveltuu hyvin keittiöön esimerkiksi ruoanlaitossa syttyneiden palojen, kuten rasvapalojen sekä vaatteisiin tarttuneen palon tukahduttamiseen. Käsisammuttimista löytyy turvallisia vaihtoehtoja eri kohteille, kuten sähkölaitteille tai kuitumaisille aineille, jotka tulee valita kohteen mukaan. Alkusammutusta on suositeltavaa harjoitella säännöllisesti, jotta tulipalotilanteessa osaa toimia turvallisesti.

Lisätietoa kodin turvallisuudesta