Tällä sivulla
Saako lintuja ruokkia?
Jos lintujen ruokintaa ei ole erikseen kielletty, se on sallittu, mikäli ruokkimisesta ei ole haittaa. Linnut hyötyvät ruokkimisesta eniten talvikaudella, jolloin lisäravinnolle on suurin tarve. Kesäaikainen ruokinta ei ole niiden selviytymiselle välttämätöntä, ja lintujen luontaisen arkuuden säilyttämiseksi ruokkimista olisikin hyvä tehdä harkiten.
Kaupungilla, yksityisellä maanomistajalla ja taloyhtiöillä on oikeus kieltää lintujen ruokinta alueellaan. Kieltoihin joudutaan turvautumaan silloin, kun lintujen kesyyntyminen aiheuttaa haittaa.
Kaupungin päätöksen mukaan lintujen ruokinta on kielletty yhteensä kymmenellä alueella:
- Esplanadin puisto
- Hakaniemen tori
- Hietalahdentori
- Kansalaistori
- Kauppatori
- Narinkkatori
- Rautatientori
- Tallinnan aukio
- Töölöntori
- Ylä-Malmin tori
Miksi kaupunkilokit ja -varikset ovat aggressiivisia?
Varikset ja lokit puolustavat poikasiaan ääntelemällä voimakkaasti ja tekemällä valehyökkäyksiä. Usein valehyökkäys kuitenkin muuttuu varsinaiseksi hyökkäykseksi, jossa lintu koskettaa ihmistä.
Lokit tyytyvät yleensä pyyhkäisemään siivellä tai jalalla, mutta varis saattaa iskeä nokallaan päähän haavan. Jos näin pääsee käymään, haava on syytä puhdistaa huolellisesti ja jäykkäkouristusrokotuksen voimassaolo varmistaa.
Lintuemot ovat hyökkäävimmillään silloin, kun vielä lentokyvyttömät poikaset liikkuvat maassa. Variksella vaihe kestää vain muutamia päiviä, lokeilla sen sijaan useita viikkoja, joiden aikana poikue tosin yleensä itse siirtyy rauhallisempaan ympäristöön.
Miten hyökkäileviin lintuihin pitäisi suhtautua?
Jos lokin tai variksen poikanen on asettunut kulkureitin varteen, on järkevää noudattaa tiettyjä varotoimia. Poikasten paikallaolo on pääteltävissä emolintujen koukkailusta, vaikkei poikasia havaitsisikaan.
Pelkkä päähine varmistaa sen, että linnun mahdollinen nokkaisu ei tee haavaa. Käden nosto pään yläpuolelle estää koukkaamisen pään läheltä. Harjanvarsi, sateenvarjo tai muu kättä pitempi esine on vielä tehokkaampi suoja. Erityisen hankalissa tapauksissa voi harkita poikasten siirtämistä.
Luonnonsuojelu- ja metsästyslain mukaan rauhoitettuihin eläimiin ei saa koskea, mutta eläinsuojelulain mukaan avuttomaan tilaan joutunutta luonnonvaraista eläintä tulee pyrkiä auttamaan. Kaupunkioloissa pitkittynyt poikasten puolustustilanne on eittämättä stressaava molemmille osapuolille.
Mikäli siirtoon päädytään, se on syytä teettää sellaisella henkilöllä, jolla on kokemusta lintujen käsittelystä. Pääsääntö on, että eläinten poikasiin ei pidä koskea.
Miten lokkien pesintä rakennuksissa voidaan estää?
Lokit ovat rauhoitettuja pesimäkaudella, joten niiden pesinnän estäminen ajoittuu syksyyn. Vanhojen kivitalojen vinokatoilla lokit etsivät tasaisia nurkkauksia pesilleen, ja näihin voi laittaa esteitä, kuten metalliverkkoa tai -puikkoja.
Rakenteet eivät saa olla teräviä eivätkä sellaisia, että linnut tarttuvat niihin kiinni.
Taloyhtiön kannattaa kieltää lintujen ruokinta alueellaan, ja ruokajätteen huolelliseen käsittelyyn on syytä kiinnittää huomiota.
Mitä lintulajeja Helsingissä esiintyy?
Helsingin ja sen viheralueiden linnusto on varsin runsas ja monimuotoinen, sillä kaupungin alue sisältää laajan kirjon linnuille sopivia ympäristöjä.
Helsingissä pesii yli 150 lintulajia, joiden lisäksi havaitaan kaupungissa talvehtivia ja läpimuuttavia lajeja. Useat pesimälajeista ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Tällaisten lajien keskittymiä ovat mm. Vanhankaupunginlahden–Viikin, Kallahdenniemen–Rastilan sekä Mustavuoren alue ympäristöineen.