Teollistuminen ja elinkeinoelämän vapautuminen vauhdittivat 1800-luvun lopulla Helsingin kaupungin räjähdysmäistä kasvua. Vuosina 1895-1915 valmistui 1400 uutta rakennusta kaupungin väkiluvun ylittäessä 100 00:n rajan. Yksinomaan taloudellisten seikkojen määräämä kehitys ei saanut jatkua vailla kritiikkiä. Keskikaupungilla kortteleiden tukehtumisen vaarallisuus ja vanhojen tunnusomaisten näkymien katoaminen havaittiin. Vastapainoksi valtuusto 21.5.1906 perusti lautakunnan, jonka pääasiallisena tehtävänä oli aikaansaada kokoelma dokumentteja siitä Helsingistä, joka oli täydelleen katoamassa. Jäseniksi nimettiin valtionarkistonhoitaja Reinhold Hausen (puheenjohtaja), museoamanuenssi Karl Konrad Meinander (sihteeri) ja professori Gustaf Nyström. Ensimmäisessä kokouksessa hotelli Kleinehissa 26.9.1906 otettiin nimeksi Helsingin Muinaismuistolautakunta. |
|
Kuva 1: Muinaismuistolautakunnan Reinhold Hausen, Gustaf Nyström ja Karl Konrad Meinander Pitkällä sillalla.
Kuva 2: Vossikkakyydillä Vanhassa kaupungissa.
Kuva 3: Virkistäytymässä
Kaisaniemessä virvokkeiden myyntikärryjen vierellä Signe Brander ja Gustaf Nyström.
Kuva 4: Sedmigradskyn pientenlastenkoulun pihalla Mariankatu 24:ssä Karl Konrad Meinander ja Gustav Nyström. |
|
Tehtäväänsä Muinaismuistolautakunta ryhtyi suorittamaan hyvin konkreettisella tavalla tekemällä sunnuntaisin pitkiä kävelyretkiä eri kaupunginosiin ja merkitsemällä systemaattisesti katu kadulta ja talo talolta muistiin kuvauksenarvoiset kohteet.
Merkittyjen kohteiden dokumentoijaksi saatiin neiti Signe Brander, joka aina vuoteen 1913 asti valokuvasi lautakunnan toimeksiannosta. Tuloksena on kuvakulmin merkityt 907 valokuvaa, joista järjestettiin myös näyttely jo kevät talvella 1909. |
|