HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä |
| |
| Kaupunginosa: |
| Kamppi |
| Sijaintitunnus: |
| 4/63/2 |
| Nimi: |
|
| Katuosoite: |
| Yrjönkatu 15. Lönnrotinkatu 3. |
| Käyttöönottovuosi: |
| 1898 |
| Pääsuunnittelija: |
| Florentin Granholm |
| Porrashuone: |
| A |
| Tyyppi: |
| pääporras |
| Tilarakenne: |
| Sisäänkäynti Lönnrotinkadulta edustavaan sisääntuloportaikkoon, joka johtaa ensimmäiselle kerrostasanteelle. Harkotetulta jalustalta nousevat osittain uritetut korinttilaispilasterit kannattavat profiloitua listamaista palkistoa. Pilasterita yhdistävät vyökaaret jakavat kattopinnan ristiholvattuihin traveisiin. Ulko-oven yläpuolella lunetti-ikkuna. Sisääntuloportaikko on erotettu tasanteesta leveällä kolmiosaisella peiliovella. Tasanteelta säilynyt koristeellinen kaakeliuuni. Kaksisyöksyinen avoporras on aikakaudelle tyypillinen pääportaikko, jonka sisäpihan puolelle sijoittuvilla välitasanteilla kaksi kapeaa ja korkeaa ikkunaa, joissa lasimaalaukset. Kerrostasanteilla kaksi pääovea, joita on korostettu konsolien kannattamilla palkistoilla. Lisäksi yksi sivuovi ja hissin ovi. Kerrostasannetta on laajennettu asuntovyöhykkeelle hissin rakentamisen yhteydessä. Porrashuoneen kattopinta on reunoiltaan kaareutuva ja sitä kehystää profiloitu kattolista. |
| Rakenteet: |
| Porrassyöksyjä ja tasanteita kannattavat rappausprofiloidut ratakiskot. Syöksyjen ja tasanteiden alapinnat ovat suorat. |
| Kiinteä sisustus: |
| Porrashuoneen maalauskoristelu on pääosin alkuperäistä. Sisääntulokerroksen seinäpinnat ovat kauttaaltaan marmoroidut. Ristiholveissa on groteski-tyylistä maalauskoristelua. Porrashuone on jäsennetty aikakauden tapaan alaosan marmorointiin ja yläosat on jaettu peilikenttiin. Kattopinnat ja porrassyöksyjen alapinnat on kehystetty profiloinnein ja maalauskoristelu groteski-tyylistä. Kattopinnan sileä keskiosa jakautuu kolmeen kenttään, joissa maalauskoristelua. Portaat ovat harmaata mosaiikkibetonia. Tasanteilla geometrisesti kuvioitu mosaiikkibetonilaattakenttä kehyslaattoineen sekä profiloidut puujalkalistat. Koristeellisessa takorautakaiteessa on profiloitu puinen käsijohde, tasanteilla valurautatolpat. Sisääntuloportaikossa puukäsijohde valurautatolppineen. Sisäpihalle johtavassa portaassa puinen käsijohde. Hissi on rakennettu v.1924 porrashuoneen sivuun nk. asuntovyöhykkeelle. Hissin etuseinämä ovineen on maalattu teräsverkkoa. Ovea jäsennetty osittain kullatuilla neliötangoilla. Puuverhoiltu hissikori säilynyt penkkeineen. Alkuperäiset ovet ja ikkunat ovat pääosin säilyneet. Sisäänkäynnin lasiaukollinen paripeiliovi on runsaasti veistoskoristeltu, lasiaukoissa lattateräksestä taivutetut kalterit. Sisääntuloportaikon ja porrashuoneen välissä kolmiosainen ovi, jonka keskellä heiluriovi. Tasanteiden pääovet ovat lasiaukollisia ootrattuja paripeiliovia, joihin liittyvät yläikkunat. Myös ovien koristekuvioidut lasit ovat säilyneet. Osa ovista yksilehtisiä peiliovia. Ikkunoissa lasimaalaukset, myös niiden heloitus on säilynyt (mm. espanjoletit). Sisääntulossa vanhoja takorautaisia valaisimia opaalilasipalloineen. Tasanteille porraskaiteen väliin on lisätty uudet valaisintolpat, joissa opaalilasipallot. Vanhat jaepatterit ovat säilyneet. |
| Tilan säilyneisyys: |
| Rakennustaiteellisesti korkeatasoinen ja rikkaasti koristeltu porrashuone on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä asussaan maalauskoristelua myöten. Hissin rakentaminen 1920-luvulla asuntovyöhykkeelle istuu luontevasti osaksi kokonaisuutta. |
| Arvotus: |
| rakennustaiteellinen arvo historiallinen arvo autenttisuusarvo harvinaisuusarvo |
| Luokka: |
| 1-luokka: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos |
