HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä |
| |
| Kaupunginosa: |
| Kaartinkaupunki |
| Sijaintitunnus: |
| 3/46/4 |
| Nimi: |
|
| Katuosoite: |
| Eteläranta 12. Pohjoinen Makasiinikatu 1. |
| Käyttöönottovuosi: |
| 1881 |
| Pääsuunnittelija: |
| A. E. Melander |
| Porrashuone: |
| A |
| Tyyppi: |
| pääporras |
| Tilarakenne: |
| Käynti sekä Etelärannan että Pohjoisen Makasiinikadun puolelta pyöreään laakealla kupolilla katettuun eteishalliin, josta ovi myös pohjakerroksen liikehuoneistoon. Komea portaikko on alun perin koostunut kolmesta rinnakkaisesta syöksystä, joista keskimmäinen on noussut välitasanteelle ja sen molemmin puolin erilliset syöksyt kerrostasanteelle. Korotettaessa rakennusta 1920-luvulla portaikkoa jatkettiin samalla periaatteella, mutta ilmeisesti betonirakenteisena. Toinen syöksyistä on poistettu ja sen tilalle on rakennettu 1940-luvulla hissikuilu. Portaikon tasanteet ovat alun perin olleet muodoltaan kolmikulmaiset, käyntiovet kerrostasanteiden keskellä. Välitasanteiden keskellä on kaksi kaari-ikkunaa, sivuseiniä jäsentää samanlaiset kaariaukot. |
| Rakenteet: |
| Eteishallin ja käytävän kantava rakenne on muurattu ja holvattu. Alkuperäisiä teräsportaita kannattavat teräspalkit. Tasanteita kannattavat rappausprofiloidut ratakiskot, alapinnat ovat suorat. Ylempien kerrosten portaat ja tasanteet ovat ilmeisesti betonirakenteisia. |
| Kiinteä sisustus: |
| Sisääntulohalli eteiskäytävineen on rikkaasti jäsennetty ja maalattu polykromisesti uusrenessanssin tyyliin. Hallin seinäpinnat on jäsennetty pilasterein ja niiden väleissä olevin nissein. Eteiskäytävän jalustamaiselta osalta nousevat marmoroidut kaksoispilarit, joiden väleissä on profiloidut kaariaukot. Pilastereiden kannattamien palkkien väleissä on maalauskoristellut ristiholvit. Portaikon seinäpintoja on jäsennetty harkotuksin ja kaariaukoin neljänteen kerrokseen saakka. Ylemmissä kerroksissa seinäpinnat on jäsennetty pelkistetysti jalustamaiseen osaan, joka on maalattu beigen sävyiseksi, seinien yläosat on maalattu vihertäviksi. Porrassyöksyjen alapintoja kehystävät profiloinnit. Porrashuoneen valkoiseksi maalattua kattopintaa kiertää rappausprofilointi. Sisääntulon lattiapinnat on ilmeisesti uusittu 1970-luvun puolivälissä. Keraamisten laattakenttien (puna/ruskea) reunoilla on valettu mosaiikkibetoni. Halliin on tehty pyöreä mattosyvennys. Alkuperäiset teräslevystä tehdyt portaat johtavat neljänteen kerrokseen saakka. Siitä ylöspäin olevat portaat on peitetty muovimatolla ja askelkulmilla. Porrastasanteilla on muovimatto ja jalkalistat ovat muovia. Koristeellista valurautakaidetta on jatkettu myös korotetulle osalle. Alkuperäisen portaan kaiteessa on kerrostasanteilla valaisinpylväät ja välitasanteilla tolpat. Porrashuoneen toisen syöksyn paikalle on v. 1939 rakennettu hissi, joka on uusittu v.1975. Hissikuilun seinämät ovat viilupintaiset. Kaikki ovet ja ikkunat on uusittu. Sisäänkäyntiovet ovat messinkisinä lasiovia, pihalle johtaa teräslasiovi. Tasanteiden sisäänkäyntiovet ovat viilupintaisina vasikallisia laakaovia. Vanhat kaari-ikkunat on alemmissa kerroksissa maalattu beigen sävyiseksi, ylemmissä kerroksissa valkoisiksi. Porraskaiteen valaisinpylväisiin on vaihdettu opaalilasipallot. Tasanteilla riippuvat opaalilasipallot. |
| Tilan säilyneisyys: |
| Sisääntulohalli on säilynyt pitkälti alkuperäisessä asussaan. Rakennusta korotettaessa 1920-luvulla porrashuonetta jatkettiin samalla periaatteella. Hissikuilun rakentaminen toisen syöksyn paikalle on muuttanut tilallisesti koko porrashuoneen epäsymmetriseksi. |
| Arvotus: |
| rakennustaiteellinen arvo historiallinen arvo harvinaisuusarvo |
| Luokka: |
| 1-luokka: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos |
