|
| |
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä |
| |
| Kaupunginosa: |
| Kamppi |
| Sijaintitunnus: |
| 4/69/1/1 |
| Nimi: |
|
| Katuosoite: |
| Fredrikinkatu 49. Eerikinkatu 16. |
| Käyttöönottovuosi: |
| 1908 |
| Pääsuunnittelija: |
| G.W. Nyberg |
| Porrashuone: |
| A |
| Tyyppi: |
| pääporras |
| Rakenteet: |
| betonia tms., rapatut palkit näkyvissä |
| Tilarakenne ja kiinteä sisustus: |
| Eerikinkadulta tullaan sisään pitkän suorakaiteen muotoiseen eteishalliin, jossa laskeudutaan heti aluksi kolme askelmaa. Eteinen on yhteinen A- ja B-portaille. Suoran osan jälkeen eteiskäytävä kaartuu oikealle kohti A-porrasta. Mutkan kohdalta taas pääsee suoraan B-portaaseen. Eteishallin alkuosa portaan kohdalla on maalattu kauttaaltaan yhdellä kellanvihreällä sävyllä. Muilta osin eteisen seinät on maalattu vajaan kahden metrin korkeuteen kellanpunertavalla sävyllä, loppuosa seinästä ja katto ovat valkoiset. Rajakohdassa on reliefiboordi, jossa valkoinen arkadiaihe sekä punaruskeita tyyliteltyjä puita. Eteisen lattiat ovat keraamista laattaa vinossa shakkiruutukuviossa, väreinä terrakotta ja valkoinen, reunalla terrakotan värinen kehys. Eteiskäytävän ja A-portaan rajalla on kaariaukko, jonka pielet on koristettu värikkäällä jugend-henkisellä reliefikuviolla. A-porrashuone on muodoltaan neliö, jonka portaan puoleiset kaksi nurkkaa on pyöristetty. Porras on yksivartinen aavistuksen kerrostasanteelle kiertyvä porras. Porrashuoneen seinät on rapattu ja maalattu alaosasta kellanvihreäksi, yläosa vaalea. Rajakohdassa on harmaa reliefiboordi, jossa terrakotan värinen arkadi ja vihreällä korostettuja neliöitä kolmen kappaleen ryhmissä, joissa tyylitelty kasviornamentti. Porrashuoneen katto sekä kerrostasanteiden alapinta on sileä ja valkoinen, kattolistana voimakas pyöristys sekä kohokuvioinen kasviornamenttinauha. Askelmat ovat mosaiikkibetonia ja tasanteet samanlaista keraamista laatoitusta kuin eteishallissa. Nykyinen asu on peräisin restauroinnista 1980-luvun alusta, jonka toteuttivat asukkaalta saadun tiedon mukaan maalariammattikoulun oppilaat. Kaide on teräsrakenteinen pinnakaide, jossa neliöteräspinnat on sidottu usein lattateräksin. Runkopinnojen välissä toistuu lyhyempi koristepinna, jonka yläpäässä kolmio kuin nuolen kärki ja kuparin/messingin värinen nuppi. Käsijohde on puuta. Hissi m/ Stigler viimeistään 1930-luvulta on sijoitettu porraskuiluun. Hissikuilu on teräsrunkoinen ja pinta neliöverkkoa. Hississä on jalopuinen sisustus ja koristeellinen vanha pallovalaisin. Ovet ovat alkuperäiset lasiaukolliset ja yläikkunalliset peiliovet ja ne on maalattu tummanruskeaksi. Oviaukkojen yläreunassa toistuu pyöristys. Ensimmäisen kerroksen ovet on muutettu tammiviilupintaisiksi laakaoviksi. Ovien lasiaukossa, samoin kuin pieniruutuisissa sisäikkunoissakin on struktuurilasia. Ikkunat ovat alkuperäiset. |
| Tilan säilyneisyys: |
| erittäin hyvin säilynyt näyttävä jugend-porras |
| Arvotus: |
| rakennustaiteellinen arvo, historiallinen arvo, autenttisuusarvo, harvinaisuusarvo |
| Luokka: |
| 1-luokka: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos |
|
|
|
