HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä |
|
Kaupunginosa: |
Kamppi |
Sijaintitunnus: |
4/64/16/1 |
Nimi: |
Amos Andersonin taidemuseo |
Katuosoite: |
Yrjönkatu 27 |
Käyttöönottovuosi: |
1913 |
Pääsuunnittelija: |
Arkkitehti W.G. Palmqvist |
Porrashuone: |
A |
Tyyppi: |
pääporras |
Rakenteet: |
betonia tms., rapatut palkit näkyvissä |
Tilarakenne ja kiinteä sisustus: |
Kadulta tullaan sisään eteishalliin, jonka seiniä jäsentävät uurretut pilasterit, joiden välisillä seinäkentillä on porrastuvareunainen kaarisyvennys. Pilasterien pinta on graniittia jäljittelevää kivimukailua, samoin kuin jalusta- ja sokkelivyöhyke. Seinäkentät on maalattu beigen sävyyn. Yhdessä kentässä Amos Anderssonia esittävä pyöreä pronssireliefi. Eteisen kattoa jäsentävät pilasterien kohdalla kulkevat profiloiduit palkit, joiden välisiin porrastuvareunaisiin kenttiin sijoittuvat alkuperäiset valaisimet. Katto on valkoinen. Eteisen ja porrashuoneen välissä on neliön muotoinen välikkö, jonka pyöristetyissä nurkissa on pilasterit. Välikön seinien alaosa on maalattu vaaleanpunaiseksi ja yläosa valkoiseksi, rajakohdassa on kapea kohokuvioinen koristenauha. Välikön katon reunat ovat sileät, keskellä on kookas pyöreä, kauttaaltaan porrastuva syvennys, jossa on helmikoristeinen alkuperäisvalaisin. Eteisalueen lattia on alkuperäistä keraamista laattaa, valkoinen ja harmaa shakkiruutukuviossa. Porrashuone, joka sijaitsee välikköön ja sisäänkäyntiakseliin nähden vasemmalla on muodoltaan neliömäinen suorakaide, jonka ulkonurkat on pyöristetty. Porras on kaksivartinen porras, jonka molemmat syöksyt ovat osin kiertävät. Portaan avokuilun täyttää hissi. Porras on taidemuseon pääporras ja siinä on näyttelytiloja sekä lepo- että kerrostasanteella. Seinät on rapattu ja maalattu alaosasta vaaleanpunaiseksi, yläosa on valkoinen. Rajakohdassa on kapea kohokuvioinen koristenauha. Katto on tasainen ja valkoinen, kattolistana ylätasanteella pieni lista. Askelmat ja tasanteet ovat mosaiikkibetonia, yläkerroksissa tammiparkettia. Kaide on teräsrakenteinen pinnakaide, jossa neliöteräspinnat on sidottu lattateräksin. Pinnojen välissä on lattateräksestä taivutettu koristekuvio. Käsijohde on puuta, samoin kuin kaiteen alussa oleva kaiverruksin koristeltu neliötolppa. Hissi on m/Kone v 1939, hissikorin pinta on mahonkiviilua. Kuilun seinämät ovat diagonaalisuuntaista neliöteräsverkkoa. Hissin ovi ja kuilun etuseinämä runsaasti koristeltu, taivutetusta teräksestä tehdyin koristein. Osa alkuperäisistä jugend-peiliovista on jäljellä samoin kuin muutamia sisäikkunoita. Osa ovista on moderneja lasiovia. Alkuperäisiä valaisimia säilynyt. |
Tilan säilyneisyys: |
Edustava sisäänkäynti valaisimineen on hyvin säilynyt. Itse komeassa portaassa on tapahtunut runsaasti muutoksia, kun siitä on tullut museon sisäinen porras. |
Arvotus: |
rakennustaiteellinen arvo, historiallinen arvo, harvinaisuusarvo |
Luokka: |
1-luokka: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos |
|
|