|
| |
HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO
Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta ja 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä |
| |
| Kaupunginosa: |
| Kamppi |
| Sijaintitunnus: |
| 4/64/9/1 |
| Nimi: |
| Kiinteistöosakeyhtiö Vladimirsgatan 3 |
| Katuosoite: |
| Yrjönkatu 21 a. Kalevankatu 3. |
| Käyttöönottovuosi: |
| 1912 |
| Pääsuunnittelija: |
| Gustaf Estlander |
| Porrashuone: |
| A |
| Tyyppi: |
| pääporras |
| Rakenteet: |
| betonia tms., rapatut palkit näkyvissä |
| Tilarakenne ja kiinteä sisustus: |
| Kalevankadulta tullaan sisään pieneen eteistilaan, jonka perällä porrashuone on. Eteisessä noustaan yksi askelma. Porrashuone on muodoltaan neliömäinen suorakaide, jonka yksi nurkka on viistetty. Porras on kaksivartinen porras, jonka molemmat syöksyt ovat L-muotoiset. Portaan avokuilusta täyttää suurimman osan hissi. Seinät on rapattu ja maalattu alaosasta punaruskeaksi, yläosa on vaalea. Rajakohdassa on punavihreä tyylitellysti kasviaiheinen sabloonaboordi. Seinällä esiin otto, johon nykyasu perustuu. Kerrostasanteella on rivistö pyöreitä puolipilareita, joissa koristeelliset kapiteelit. Pilarit maalattu seinän yläosien vaaleaan sävyyn, kapiteelit valkoiset. Katto on tasainen ja valkoinen, kattolistana pieni pyöristys. Eteisessä ääntä vaimentava alas laskettu katto rei'itettyä kipsilevyä. Askelmat ja lepotasot ovat mosaiikkibetonia, jossa tasanteilla koristeena musta kehysviiva samasta materiaalista. Eteisen lattia terrakotan väristä uudehkoa keraamista laattaa. Kaide on teräsrakenteinen pinnakaide, jossa neliöteräspinnat on sidottu lattateräksin. Yläosassa leveämpi teräspeltivyöhyke, jossa koristeena reikiä sekä kuparilevyn palasia, joihin pakotettu ympyräkoriste ja pintaan struktuuri. Osa pinnoista ei ulotu alas asti vaan on taivutettu koukulle. Käsijohde on puuta, samoin kuin kaiteen pyöreät ja kaiverruksin koristellut nurkkatolpat. Nykyinen hissi on vuodelta 1952 ja se on sijoitettu portaan avokuiluun. Hissi on alun perin rakennettu vuonna 1935. Kuilun etuseinä tummaksi petsattua viilua, joka on koristettu mustin vaakaviivoin. Muut kuilun seinämät ovat neliöverkkoa. Ovet on uusittu laakaoviksi, ne ovat samaa sarjaa kuin hissin funkis-henkinen etuseinä eli laadukasta tummaksi petsattua ja mustin vaakaviivoin jäsenneltyä tammiviilua (ilmeisesti 1930-l.). Ikkunat ovat alkuperäiset, alimmassa kerroksessa säilynyt vanha lyijylasimaalaus. |
| Tilan säilyneisyys: |
| Muutoksista huolimatta komea ja mielenkiintoinen porras, yhdistelmä myöhäisjugendia ja funkista. |
| Arvotus: |
| rakennustaiteellinen arvo, historiallinen arvo, harvinaisuusarvo |
| Luokka: |
| 1-luokka: arkkitehtonisesti ja historiallisesti merkittävä, hyvin säilynyt kokonaistaideteos |
|
|
|
