Kysy tutkimuksesta - tutkijat vastaavat

Esitä tutkimuksen tekijöille kysymyksiä tai anna kommentteja! Kysymykset ja palautteen tuloksista voit lähettää suoraan artikkelien tekijöille. Sähköpostiosoitteet ovat muotoa: etunimi.sukunimi@hel.fi


"Ilmenikö nuorilla kaipuuta omaan rauhaan ja yksityisyyteen? Vastasiko siis kukaan lomakkeen kohtiin, että hänellä on ystäviä liikaa tai että hän seurustelee, mutta ei haluaisi?" 24.4.2012
Anna Sofia Nyholm: Vajaa viisi prosenttia nuorista ilmoitti, että heillä on liikaa kavereita ja prosentti nuorista ilmoitti seurustelevansa vaikka ei haluaisi. Näin ollen, nuorilla ei ole suurempaa kaipuuta omaan rauhaan ja yksityisyyteen. Päinvastoin, läheisten ystävien määrä on kymmenen vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna kasvanut. Internetillä ja etenkin sosiaalisen median suosiolla lienee tähän vaikutusta. Nuoret voivat myös määritellä läheisen ystävän erilailla kun kymmenen vuotta sitten.

”Lukevatko ruotsinkieliset nuoret enemmän vai vähemmän kuin suomenkieliset nuoret? Kirjastojen ruotsinkielinen tarjonta ei ole ehkä niin kattava kuin suomenkielinen?” 17.11.2011
Vesa Keskinen: Syyskuussa julkaistussa ”Nuorten lukemistavoissa suuria muutoksia” artikkelissa ei tosiaankaan verrattu suomen- ja ruotsinkielisten lukemista. Ruotsinkieliset nuoret lukevat lähes kaikkia kysyttyjä julkaisuja enemmän kuin muut. Suurimmat erot koskivat kirjojen lukemista. Viikoittain kirjoja heistä luki 36 %, kaikista vastaajista 21 %. Sama koski myös muita kuin äidinkielisiä kirjoja, joita ruotsinkielisistä luki 26 %, muista 13 %. On ilmeistä, että nämä kirjat ovat suomenkielisiä. Sarjakuvia luettiin yhtä yleisesti kielestä riippumatta. Ilmaislehtiä ruotsinkieliset nuoret lukivat harvemmin kuin muut (viikoittain ruotsinkielisistä 25 %, muista 41  %). Ruotsinkielisillä nettisivuilla vierailtiin harvemmin kuin suomenkieliset suomenkielisillä sivuilla.

"Poikkeaako paljon tietokonepelejä pelaavien sosiaalinen elämä vähemmän pelaavien elämästä?" 17.11.2011
Vesa Keskinen: Se kuinka usein (päivittäin, viikottain jne.) nuori pelaa ei vaikuta kavereiden määrään, kavereiden tapaamisen yleisyyteen tai itsensä yksinäiseksi kokemiseen. Mutta kun asiaa tutkitaan kysymyksen: ”Kuinka kauan käytät arkipäivisin aikaa internetissä surffailuun ja pelaamiseen?” eroja alkaa löytyä. Yli neljä tuntia päivässä netissä viihtyvät tapaavat kavereitaan muita harvemmin kasvotusten, he kokevat olevansa hieman useammin yksinäisiä (9 % kaikki vastaajat, 14 % yli 4 h netissä olevat). Tytöillä vastaavat osuudet ovat 10 % ja 21 %. Myös koulumenestys on paljon päivittäistä nettiaikaa käyttävillä huonompi kuin muilla. On mielenkiintoista, että yli neljä tuntia netissä surffailevista vain 17 % kertoi vanhempiensa tarkkailevan heidän netin käyttöään. Kaikilla vastaajilla vastaava osuus oli 30 %. Kontrolloimattomuus tietysti mahdollistaa pitkä istunnot netin ääressä.
Artikkeli ”ruutuajasta” julkaistaan näillä sivuilla myöhemmin.

"Toivoisimme nähtäväksi pelaamiseen (erityisesti rahapelaamisen) liittyviä suoria jakaumia (kysymykset 17. ja 22.). Onko tutkimukselle odotettavissa jatkoa, rakentuuko tästä aikasarjaa?" 5.10.2011
Jakaumat on toimitettu kysyjälle.
Vesa Keskinen: Vuoden 2000 nuorten vapaa-aikatutkimuksen yksi uusi aihe-alue oli selvittää nuorten rahapelien pelaamista, kuten veikkaamista ja vedonlyöntiä. Sama kysymyskokonaisuus toistettiin nyt 2011 sellaisenaan (mukaan lisättiin nettipelit). Tulos osoittautui ennakoitua mielenkiintoisemmaksi. Veikkauksen pelien ikäraja nousi 18 vuoteen kesäkuun alussa 2009. Rahapelien kieltäminen alaikäisiltä näkyi luonnollisesti pelaamisen romahtamisena. Vuoden 2000 tutkimuksen mukaan 10–18 -vuotiaista helsinkiläisnuorista 67 % oli pelannut jotakin Veikkauksen peleistä. Vuonna 2011 vastaava osuus oli 32 %.
Ikärajamuutos ei sinänsä muuta mitään, jos sitä ei myös valvota. Valvonta todettiin vuonna 2006 (silloin siis K15) todella surkeaksi (STM 2006 Nuorten rahapelaaminen). Sen jälkeen RAY ja Veikkaus ovat panostaneet asiamiesten koulutukseen valvonnan osalta.
Tutkimuksen uusimisesta ei ole sopimusta. Me toivomme, että se voidaan tehdä jälleen.

"Onko koskaan tutkittu sitä, harrastavatko lapset ja vanhemmat samoja asioita?" 12.9.2011
Vesa Keskinen: Nyt on. Yhdessä vanhempiensa kanssa harrastaa reilu neljäsosa nuorista. Lisää aiheesta voi lukea artikkelista Nuorten ja vanhempien yhteiset harrastukset.

 
free website templates.