Engelin ja keisarin vaihtoehdot Yliopiston päärakennukselle osoitettiin Helsinkiin muuton yhteydessä Se- naatintorin länsilaidan koko kortteli, jota aiemmin oli kaavailtu kenraaliku- vernementin virastotaloksi. Samaan päärakennuksen kortteliin Fabianinka- dun puolelle suunniteltiin myös uutta Keisarillisen Aleksanterin-Yliopiston kirjastoa. Maaperä osoittautui kuitenkin pettäväksi ja uutta erillistä, istutus- ten ympäröimää ja paloturvallista 100 000 niteen kirjastoa varten pakkolu- nastettiin viereisen, kallioisen korttelin kaikki yksityiset tontit rakennuksi- neen. Arkkitehti C. L. Engel oli esitellyt ensimmäiset luonnospiirustuksensa kirjastosta keisari Nikolai I:lle tämän Helsingin vierailun yhteydessä vuonna 1833. Keisari piti näkemästään, ja Engel laati seuraavaksi kolme julkisivuil- taan kovinkin erilaista vaihtoehtoa. Nikolai I valitsi näistä sen, josta Engel omien sanojensa mukaan itse piti vähiten. Piirustukset vahvistettiin 1836 ja kirjasto rakennettiin seuraavina vuosina. Se oli ulkoasultaan valmiina jo 1840, mutta otettiin lopullisesti käyttöön vasta vuonna 1845. Ensimmäisen maailmansodan alla Engelin suunnitteleman kirjaston sisätiloja ei koskaan viimeistelty arkkiteh- din toiveiden mukaisiksi; salien holvien stukkokoristeet ja korkokuvat toteu- tettiin vain maalattuina 1881. Ensimmäinen suuri lukusali otettiin käyttöön 1893 ja kasvavia kokoelmia varten rakennettiin 1902–1907 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan pihan puolelle puolipyöreä kirjavarasto, Rotunda. Sisältä lisärakennus oli keskeltä avoin, viisikerroksinen lasikattoi- nen uutuus, jossa oli teräsbetonirunko ja moderneja jugendhenkisiä yksityis- kohtia, sekä tilankäytön kannalta tehokkaat säteittäiset hyllyt. 16
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above