Vuonna 1913 Nyström sai tehtäväkseen suunnitella kirjaston laajennuksen koko korttelin alalle. Korttelin muut rakennukset olivat valmistuneet eri ai- koina 1840-luvulta lähtien, alun perin lääketieteellisen tiedekunnan ja far- masian laitoksen tarpeisiin. Laajennussuunnitelmien taustalla olivat kirjas- ton kokoelmien jatkuva kasvu, lukusalipaikkojen puute sekä yliopiston tällöin vielä erillisen Venäläisen kirjaston tilantarve. Suur-Unioninkatu Vuonna 1918 ryhdyttiin yliopiston piirissä suurisuuntaiseen suunnittelu- työhön. Komiteatyönä suunniteltiin koko yliopiston siirtämistä Meilah- den alueelle, perusteilla olevien lääketieteellisen tiedekunnan klinikoiden yhteyteen. Kaupungin kanssa kaavailtu maanvaihto olisi ratkaissut kerral- la monta ajankohtaista tilakysymystä: yliopiston päärakennuksesta piti tul- la kaupungintalo, ylipiston kirjastosta kaupunginkirjasto. Uudesta kaupun- gintalosta oli jo 1910-luvulla järjestetty arkkitehtuurikilpailu ja muutenkin Helsingin tulevaisuudensuunnitelmat (”Suur-Helsinki”) olivat juuri itsenäis- Utooppinen Unioninkatu tasavallan alkuvuosilta. Komiteamietinnön kuvitusta vuodelta 1920, arkkitehti J. S. Sirénin luonnostelemat julkiset rakennukset nuoren tasavallan edustustarpeisiin jäivät kaikki toteuttamatta. Entinen venäläinen sotilassairaala muuttui yliopiston klinikaksi ja Pyhän Kolminaisuuden kirkko säilyi ortodoksisen seurakunnan käytössä, yliopiston vanhemmat klinikat Unioninkadun itäpuolella palvelivat tehtävissään pitkälle 1900-luvun jälkipuoliskolle saakka. Kuva: Kansalliskirjasto. 17
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above