Tutkinnon jälkeen Carl Ludwig sai paikan Preussin rakennusvirastosta. Hän suunnitteli ehkä pitkää ja turvallista uraa Preussin hallintokoneiston pyöränä, mutta ei kauan ehtinyt nauttia eläkevirastaan. Napoleon voitti preussit vuonna 1806 Jenan taistelussa ja suurin osa Preussin valtakun- nan rakennusprojekteista pysähtyi. Hyvästä koulutustaustastaan huoli- matta Engel oli siis työtön. Revalissa, nykyisessä Tallinnassa, etsittiin silloin kaupunginarkkiteh- tiä. Engel haki paikkaa, sai sen ja muutti vuonna 1809 Tallinaan. Muuta- ma vuosi tämän jälkeen Napoleon ryhtyi sotimaan myös Venäjää vastaan, eikä Tallinnassakaan rakennettu enää juuri mitään. Engel oli taas vailla tuloja ja työtä, mutta nyt hänellä oli vaimo ja kaksi lasta. Vuonna 1813 hän muutti perheineen Pietariin, jossa hän tutustui teh- tailija C. R. Lomaniin. Loman palkkasi Engelin suunnittelemaan ja val- vomaan sokeritehtaansa laajennustöitä Suomen suuriruhtinaskunnan silloisessa pääkaupungissa Turussa. Turussa Engel tutustui myös akate- mian fysiikan professori Gustaf Gabriel Hällströmiin, jolta hän sai tehtä- väkseen suunnitella akatemian tähtitorni. Nämä Engelin ensimmäiset ansiot arkkitehtinä kantautuivat Helsingin uudelleenrakennuskomitean puheenjohtajan, Johan Albrecht Ehrenströ- min korviin. Ehrenström etsi arkkitehtiä toteuttamaan Helsingin uutta asemakaavaa, ja kohtaaminen Engelin kanssa teki häneen voimakkaan vai- kutuksen. Eräässä kirjeessään hän kuvailee tapaamistaan Engelin kanssa: ”Tutustuin eilen berliiniläiseen arkkitehtiin, joka tätä nykyä työsken- telee herra Lohmanilla Turussa, ja olin aivan yllättynyt hänen lahjak- kuudestaan. Hänellä oli joitakin töitä mukanaan, ja huomiotani kiinnit- ti niitä hallitseva jalostunut ja puhdas maku ja erityisesti se harvinaisen elegantti tapa, jolla ne on piirretty ja joka vetää vertoja parhaalle mitä olen tällä alalla nähnyt.” Vuonna 1816 Carl Ludwig Engel valittiin suunnittelemaan tsaarille Eh- renströmin johdolla uutta pääkaupunkia. Hän oli hyvin tietoinen tehtä- vänsä ainutlaatuisuudesta. Hän kirjoitti: ”Hartain toiveeni näyttää siis toteutuvan, kun saan lähes rajattoman kentän lahjojeni harjoittamiseen ja käyttöön. Tämä lankeaa ja on langen- nut harvojen arkkitehtien osaksi ja lukeudun siis näihin onnellisiin. On harvinainen ilmiö päästä rakentamaan kokonaisia kaupunkeja.” Koti-ikävää ja kylmää Siitä huolimatta, että hänen hartain toiveensa arkkitehtina toteutui, En- gel ei koskaan kunnolla juurtunut Suomeen. Hän kaipasi koko ajan ta- kaisin Berliiniin, suureen kaupunkiin ja maailman sykkeeseen. Helsingin asukasluku oli tuolloin reilusti alle kymmenentuhatta, ja Engel valitti kir- jeissään berliiniläisille arkkitehtiystävilleen kulttuurielämän köyhyyttä ja ostosmahdollisuuksien vähyyttä. Sitä paitsi, hän ei koskaan oppinut suo- 22
Kansalliskirjasto
To see the actual publication please follow the link above