Aloitettuaan lakitieteen opinnot Helsin- gissä kuvataiteista innostunut Cedercreutz hakeutui Suomen Taideyhdistyksen piirus- tuskoulun iltakursseille ja yliopiston pii- rustuslaitokselle. Hän aloitti vuonna 1902 kuvanveiston opinnot Viktor Malmbergin ohjauksessa Taideyhdistyksen piirustus- koulun vasta toimintansa aloittaneen veis- tolinjan ensimmäisenä ja alkuun myös ai- noana oppilaana. Nuoren taideopiskelijan kypsymisen kannalta merkityksellisintä ai- kaa olivat kuitenkin oppivuodet Brysselin taideakatemiassa. Sosiaalikriittisestä rea- lismistaan ja työaiheisista teoksistaan tun- netun kuvanveistäjä Constantin Meunier’n ohjaus jätti lähtemättömät jälkensä Ceder- creutziin. Opettajan välittämät tolstoilaiset ihanteet edesauttoivat Cedercreutzia löytä- mään taiteilijalaatunsa ja oman aihepiirinsä. Maailmanmies kotiseututyössä Ennen ensimmäistä maailmansotaa Ceder- creutz opiskeli ja työskenteli myös Roomas- sa ja Pariisissa. Kielitaitoinen seuramies oli Euroopan taidekeskuksien taiteilijapiireis- sä ja huvielämässä kuin kala vedessä. Kesät hän vietti silti Satakunnassa, ateljeekodis- saan Köyliön Ilmijärvellä. Vuodesta 1914 vapaaherran ympärivuo- tisen maaseutuelämän näyttämö oli Har- javallassa. Hän rakensi sinne Maahengen temppelin maatyön ylistykseksi. Temp- peli toimi myös kotiseutumuseona Ce- dercreutzin ryijyjä ja muuta etnografi sta esineistöä käsittävälle kansatieteelliselle kokoelmalle. Sisällissota horjutti taiteilijan tolstoilaisia ihanteita, ja 1920-luvulla hän suuntasi jälleen Euroopan taidekeskuksiin. Emil Cedercreutz oli erikoinen sekoi- tus ruotsinkielistä ja suomenmielistä kos- mopoliittia, satakuntalaista patrioottia ja maahengen ylistäjää. Samoin taiteilijan tuo- tannossa kulkee rinnakkain urbaaneja pa- 10
Varsapuistikko
To see the actual publication please follow the link above