Vuonna 1889 isomman kasvihuonerakennuksen keskiosa eli palmuhuone rakennettiin uudestaan, rautarakenteisena ja 12 metrin korkuisena; sen mo- lemmin puolin olevat huoneet valmistuivat 1896 (arkkitehti K. G. Nyström). Puutarhaan oli saatu 1870-luvulla kaupungin vesijohto (siihen asti vesi oli nostettu alueen kahdesta kaivosta; puutarhassa on säilynyt kaivon 1830-lu- vulta peräisin oleva, C. L. Engelin suunnittelema kansirakennelma). Pieni kasvihuonerakennus oli 1892 liitetty vesijohtoverkkoon ja siihen oli raken- nettu vesiallas. Tässä altaassa kasvatettiin 1892 — ensi kerran Suomessa — jättilummetta. Aluksi viljelyssä oli amatsoninjättilumme, Victoria amazo- nica. Myöhemmin siirryttiin viljelemään parananjättilummetta (Victoria cruziana), ja vuodesta 1954 sitä on kasvatettu 1953 valmistuneessa pyöreäs- sä vesikasvihuoneessa. Vuonna 1956 kasvihuoneissa siirryttiin halkolämmityksestä öljylämmityk- seen. Kasvihuoneet liitettiin kaukolämpöverkkoon vuonna 1973. Ison kasvi- huonerakennuksen tarpeettomaksi jäänyt savupiippu poistettiin kuitenkin vasta kasvihuoneiden peruskorjauksessa 1996–1998. Puutarhan keskellä ma- talalla mäellä sijainnut puinen laitosrakennus purettiin 1901, ja sen hirsistä rakennettiin 1901–1903 alueen luoteisosaan henkilökunnan asuinrakennus. Entisen laitosrakennuksen paikalle valmistui uusi, arkkitehti K. G. Nyströ- min suunnittelema, kivinen laitosrakennus 1903. Rakennusta on myöhem- min täydennysrakennettu ja korjattu. Alkuperäisessä asussaan ovat säilyneet muun muassa puupeilioviset kasvikaapit, aulatilojen koristemaalaukset ja entisen esimiehen asunnon upeat kaakeliuunit. Puutarhan muita rakennuksia ja rakenteita Puutarhan luoteisosassa on yksi Helsingin harvoja ruotsinvallan aikai- sia muistomerkkejä, kivipöytä, jonka ääressä vapaamuurarit kokoontuivat 1700-luvulla; vapaamuurarin hauta on kaupungin puolella. Kaisaniemen- rannan varressa on neljä empiretyylistä 1800-luvun alkupuolen puuraken- nusta. Yksi näistä on puutarhan henkilökunnan leivintuvaksi rakennettu ja nykyään laitoskäytössä oleva ja arkkitehtinsa mukaan Jean Wikiksi kutsut- tu rakennus. Sen viereen pystytettiin 1990 kolme Helsingistä (Uudenmaan- katu 19 ja 21 ja Punavuorenkatu 23) purettua rakennusta. Puutarhan kolmesta vesialtaasta vanhin on 1879 rakennettu pyöreä se- menttiallas. Niin kutsuttu luonnonlammikko valmistui 1930. Näiden kahden väliin rakennettiin 1962 suorakaiteen muotoinen Peililammikko. Siihen si- joitettiin 1973 Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluva kuvanveistäjä Bertel Nilssonin Kotkat-patsas (1913). Puutarhassa on myös Luomuksen ki- vimuseon — mahdollisesti 1920–1930-luvulla — sijoittamia geologisia näyt- teitä. Yksi lohkareista on Länsi-Grönlannista löydetty ja A. F. Nordenskiöl- din yliopistolle lahjoittama kappale luonnollista rautaa. Unioninkadun historiallisen pääsisäänkäynnin vieressä oleva porttikop- pi on 1800-ja 1900-luvun vaihteesta. Se toimi portinvartijan tukikohtana 34
Varsapuistikko
To see the actual publication please follow the link above