ainakin 1940-luvulla! K. Linkola (esimiehenä 1926–1938, 1941–1942) laajen- si puutarhan ruohovartisosastoja, muun muassa perusti geneettisen osaston ja kukka- ja leviämisbiologisia ryhmiä. Kun puutarha 1933 täytti 100 vuot ta, ulkopuutarhassa oli noin 5000 ja kasvihuoneissa noin 1500 kasvilajia. Sotavuosina oli pulaa henkilökunnasta ja tarvikkeista ja puutarhan toimin- ta oli lamassa. Sisällissodan aikana 1918 laitosrakennusta tulitettiin koneki- väärillä ja puutarhaan ja laitosrakennukseen oli kolmen viikon ajan majoitet- tuna saksalaisia joukkoja. Sodan päätteeksi tynkä-eduskunta julisti Suomen kuningaskunnaksi. Muun muassa laitosrakennusta kaavailtiin yhtenä vaih- toehtona tulevan kuninkaan virka-asunnoksi. Talvisotavuonna 1939–1940 ankara pakkanen tappoi kasveja jopa kasvi- huoneista. Seuraavan talven pakkaset täydensivät puutarhan puuvartiskas- vien kärsimiä tuhoja. Jatkosodan aikana helmikuussa 1944 Kaisaniemeen pudonneet pommit rikkoivat kasvihuoneiden lasituksen, ja kaikki kasvit pa- leltuivat. Pommitus vahingoitti myös puita ja ruohovartisistutuksia. Asuin- rakennuskin vaurioitui. Laitosrakennusta vahingoitti pahoin sen itäpuolelle pudonnut pommi. Onneksi kasvinäytteet ja kirjasto oli jonkin verran aikai- semmin siirretty evakkoon maaseudulle. Sodan jälkeen puutarha oli kuin slummikorttelin takapiha, kirjoitti Borgå-bladetin toimittaja. Kasvihuoneet päästiin avaamaan yleisölle vasta 1948. Kun puutarha 1983 vietti 150-vuotisjuhliaan, kokoelmat olivat yhtä laajat kuin puoli vuosisataa aikaisemmin: ulkopuutarhassa oli noin 5000 ja kasvi- huoneissa noin 2000 kasvilajia. – 1980-luvulla puutarhan puita koetteli taas kaksi ankaraa pakkastalvea, 1985–1986 ja 1986–1987. Kaisaniemessä rikottiin Helsingin pakkasennätys: 10.1.1987 pakkasta oli -34,3 astetta. Puutarha sai 1980-luvun lopulla kuuden hehtaarin laajennusosan Kumpu- lasta. Jotta uusi puutarha olisi voitu rakentaa ja vanha ylläpitää liki entisellä henkilökunnalla, Kaisaniemen puutarhaa muutettiin helppohoitoisemmak- si muun muassa vähentämällä ruohovartislajistoa ja alentamalla hoitotasoa. Nykytilanne Vuonna 1988 perustettiin yliopiston eläin-, kasvi- ja geologian ja paleontolo- gian museosta sekä ajoituslaboratoriosta Luonnontieteellinen keskusmuseo (nykyään Luomus). Viimeisinkin kasvitieteen laitosrakennuksessa ollut kas- vitieteen opetus siirtyi Viikkiin 2000-luvun alussa ja laitosrakennus perus- korjattiin kokonaan kasvimuseon käyttöön. Kasvitieteellinen puutarha lii- tettiin Luomukseen 2004, ja 2009 kasvimuseo ja kasvitieteellinen puutarha yhdistettiin kasvitieteen yksiköksi. Kasvimuseossa on nykyään 3,2 miljoonaa herbaarionäytettä, niistä tosin 700 000 on tilanahtauden takia muualle sijoitettuina. Henkilökunta huo- lehtii sekä herbaario- että elävien kasvien kokoelmista, kartuttaa niitä ja te- kee niihin perustuvaa tieteellistä tutkimusta. Lisäksi ylläpidetään kasvien ja sienten nimistöjä, vastataan Suomen ja Euroopan kasvien levinneisyyskar- 37
Varsapuistikko
To see the actual publication please follow the link above