Kaupunki muuttuu, rakkaus on ikuista

ti 26. elokuuta 2008 15:14:18

Kaupunki muuttuu, rakkaus on ikuista

Viidessä vuosikymmenessä kaupunki ehtii kokea suuria muutoksia. Vuosista huolimatta rakkaus kestää ajan muutokset. Missä sinä rakastat vuonna 2050?

1950-luvun Helsingissä Stadionin torni hohti uututtaan ja nuorisokulttuuri vasta saapui Suomeen. Helsingin kaupungin lehdistöpäällikkö Tapio Kari huomasi kuitenkin viime keväänä, että muutoksista huolimatta muistot kaupungista ovat ikuisia. "Sain sähköpostia saksalaiselta mieheltä, joka etsi Kauniaisiin 1950-luvulla menneen bussin laituria. Mies oli tavannut nykyisen vaimonsa tällä laiturilla tasan 50 vuotta sitten", Kari kertoo.

Miehen epäonneksi  bussilaituri oli jäänyt 50 vuotta myöhemmin mittavien rakennushankkeiden alle, kun Kampin aukiolle rakennettiin ostoskeskus sekä hotelli. "Muutoksista huolimatta miehellä oli tarkat valokuvat ja selitykset tapaamispaikasta. Lopulta tarkka sijainti osoittautui nykyisen hotellin kohdalle", Kari paljastaa.

Muistoja tulevaisuudesta

Ratkaisut uusiin haasteisiin eivät toteudu vuodessa eivätkä edes vaalikaudessa. Useimmat ratkaisut eivät ole ainoastaan teknisiä muutoksia, jotka voidaan tilata valmistajalta tai rakentajalta. Niiden toteuttaminen vaatii ihmisten saamista mukaan - toisin sanoen muutosta meidän kaikkien toiminnassa. Tähän menee aikaa. Siksi on syytä katsoa yhdessä kauas ja miettiä, mitä haluamme vuonna 2050 olla.

"Helsinki 2050-projekti tavoittaa kauas tulevaisuuteen, aina vuoteen 2050 saakkaa. Saksalaisen miehen rakkaustarina kertoo kuitenkin, että viisi vuosikymmentä on ihmisen elämään mahtuva väli. Se mitä tapahtuu ennen vuotta 2050,vaikuttaa tänä vuonna rakastuvien ihmisten elämään. Nyt päätetään paikat, jossa rakastutaan ja rakastetaan tulevaisuudessa", kertoo apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.

Myös Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Mikko Mälkki korostaa projektissa esiteltyjen ideoiden vaikutuksia asukkaiden elämään pitkästä aikavälistä huolimatta. "Esimerkiksi kilpailuehdotuksissa esiin nousseet joukkoliikenneratkaisut vaikuttavat sekä saman tien että hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Siksi pelkkä lyhyen tähtäimen taloudellinen kannattavuus ei voi olla pääasia.  Esimerkiksi kehäteiden suuntaiset raideyhteydet on idea, jota on vastustettu nykyisten poikittaislinjojen pienten matkustajamäärien takia, vaikka kehäteiden autoliikenne on jatkuvassa nousussa. Joukkoliikenteen kehittäminen silllä suunnalla olisikin nimenomaan tapa muokata kaupunkia toivottuun suuntaan."

Voiko tulevaisuuteen vaikuttaa?

Helsinki 2050-projektin tarkoituksena on luoda yhteinen visio kaikille osallistuville kunnille. Visio luodaan Greater Helsinki Vision-suunnittelukilpailun voittaneista ideoista, joita myös asukkaat pääsevät kommentoimaan. Kyseessä on ainutlaatuinen mahdollisuus vaikuttaa oman kotialueen kehitykseen. "Projektin pitkästä aikavälistä huolimatta, kaikki kilpailun ideat eivät sijoitu pitkälle tulevaisuuteen. Monet ideat voisivat nousta ruohonjuuritasolta ja olla samantien käytössä. Toiset ideat vaativat pitkiä neuvotteluita korkealla tasolla", Mikko Mälkki YTK:tsa kertoo.

Asukkaiden kommentoitavaksi päätyi kilpailusta lopulta seitsemän kehitysteemaa. Ikääntyminen, niukkenevat luonnonvarat, vähähiilinen elämäntapa, elämäntyylien moninaisuus, asuminen, työn muutos ja luonto ovat teemoja, joiden ympärille rakennettuja artikkeleita julkaistaan Helsinki 2050-sivuilla viikottain.

Voit osallistua keskusteluun kommentoimalla artikkelia tai ottamalla kuvan paikasta, jossa olet itse rakastunut. Saat oman kuvasi vaihtuvalle kuvapaikalle rekisteröitymällä Flickr.com-sivustolle ja lataamalla ottamasi kuvan palveluun. Laita kuvaan tag-sana: GHV2050-RAKKAUS. Muista laittaa kuva Creative Commons-lisenssin alle. 

Kommentointi

Aihe:
Nimimerkki:
Kommentti:
 

Kommentti

Töölön Jaskan Grillin takana olevalla kalliolla (Arbiksen vieressä) tuli opiskeluaikana vietettyä hauskoja aamuyön jatkoja. Keväinen ja kesäinen aamu on siellä hyvin kaunis ja välillä jopa romanttinen.

- ti 26. elokuuta 2008 21:59:35

Kommentti

Rakkauden valtatie, eli Iso Roba. Tarkemmin We Got Beef. No, rakastumisesta on siinä tilanteessa tuskin aiheellista puhua. Kyseessä oli romanttisesti latautunut tapaaminen, joka jatkuu vieläkin.

- ke 27. elokuuta 2008 09:29:58

Kommentti

Onkohan rakastumisen paikalla ja suhteen kestolla jotain yhteyttä? Tutkimusaineistoa tästä ei varmaan ole kerätty, mutta voisi väittää että kertakäyttökulttuuri-IKEAan järjestetyillä ensitreffeillä on lyhyempi kesto-odotus kuin vaikka pyöräilypiknikillä tai teatteri-illalla,
ainakin Vanhasen keissin perusteella päätellen. Kai monipuolinen ja runsas kaupunki luo enemmän tapaamisen paikkoja ja rakastumisen mahdollisuuksia kuin paikkaköyhä taajama. Junassa tai ratikassa rakastuminen on luultavasti helpompaa kuin yksin autossa kehän ruuhkassa. Minä rakastuin baarissa, joka vaihtoi heti nimeä, niin se kaupunki muuttuu...

- ke 27. elokuuta 2008 12:00:21

Kommentti

Perinteinen tarina: kello neljän aikaan aamulla Vuorikadulla..kohtelias nuori mies vei sydämeni heti.

- ke 27. elokuuta 2008 12:33:34

Kommentti

Tapaaminen kahvilassa, kahdenkymmenen vuoden ystävyys, rakastuminen, katseen suuntautuminen tulevaisuuteen... Käsi kädessä...

- ke 27. elokuuta 2008 13:49:57

Kommentti

Helsinkiä on hyvä kehittää, etenkin reiluksi kaupungiksi! Joten olisi syytä välittömästi palauttaa Etelä Sipoon alueet Sipoolle , mihin kuuluvat.

- ke 27. elokuuta 2008 16:46:00

Kommentti

Asun itse Vantaalla, mutta osallistun mielelläni keskusteluun Helsingin seudun kehittämisestä.
Näkisin mielelläni Helsingin seudulla tulevaisuudessa enemmän puistoalueita (esim. New Yorkin Central Parkin malliin) "kaupungin keuhkoina" ja virkistymisalueina.
Joukkoliikenteeseen tulisi mielestäni kiinnittää enemmän huomiota. Keski-Euroopassa joukkoliikennettä tuetaan valtion varoilla, ja meillä ns. seutulipuun verrannollisia matkoja voidaan tehdä 1-1,30 € kertalippuhinnoilla! Korottamalla joukkoliikenteen maksuja vuosi vuodelta, ei ainakaan vähennetä yksityisautoilua!

- ke 27. elokuuta 2008 19:30:24

Kommentti

Rakkaus teemana on tärkeä. Jotta voimme rakastaa ja tulla rakastetuksi on ympäristömme oltava elinkelpoinen ja turvallinen. Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset voi ottaa jokaisen päivän arkisiin tekoihin niin, että pienet pisarat voisivat yhdessä saada enemmän aikaiseksi. Käy katsomassa ehdotuksiani blogistani http://pisarat.blogspot.com/

- ke 27. elokuuta 2008 20:01:46

Kommentti

Hei kommentoijat Sipoosta ja Vantaalta. Olemme kaikki Helsingin Seutua: http://www.helsinginseutu2050.fi/fi/kunnat.html

- to 28. elokuuta 2008 01:41:59

Kommentti

Helsingin pitäisi olla Suomen pääkaupunki. Kuitenkin näyttää siltä että kaupunki on typistetty pieneksi alueeksi ja ihmiset häädetty asumaan ympäristökuntiin. samaan aikaan keskellä Helsinkiä pidetään tuhansien hehtaarien "keskuspuistoa",jota jotkut tahot vaativat säilytettäväksi aarnialueena.
Keskuspuisto on ihan hyvä ajatus ,kun pidetään mielessä että kyseessä on kaupunkipuisto,eikä niinkuin nykyisin läpipääsemätön ryteikkö.
Ehdottaisinkin että keskuspuistoa alettaisiin hoitaa puistona ,ei luonnonsuojelukohteena, reunoille voitaisiin hyvin tehdä liikenneväylät ja niiden varrelle sopivan korkuisia taloja ,joka rakenne erottaisi puiston muusta ympäristöstä. Samalla saataisiin valtava määrä tonttimaata käyttöön ja keskuspuisto voitaisiin hoitaa puistoksi sen sijaan että se nyt on hoitamatonta aluetta ja luvattomia kaatopaikkoja.
Joka haluaa aarnimetsiin niitä löytyy Haltialasta ja Nuuksioasta.

- to 28. elokuuta 2008 08:20:21

Kommentti

Rautatieliikenteestä.
Nyt on tehty päätös kehäradan rakentamisesta. Samanaikaisesti kaivataan nopeaa metroyhteyttä lentoasemalle.
Molemmat on hyviä ajatuksia ,mutta kun otetaan tosiseikkoja esiin huomataan muutama ongelma.
Jo nyt on pääradan suunnalla melkoista ruuhkaa junista suuntaa Kerava,Riihimäki,Lahti +kaukoliikenne pohjiseen ja itään. kun tähän ruuhkaiseen päärataan liitetään lisäksi M-juna joka ajaa nykyisin Vantaankoskelle. kehäradan rakentamisen yhteydessä junat alkaisivat kulkemaan Marjavantaan ja Lentoasemankautta pääradalle ,johon tulisi 10 minuutin välein kumpaankin suuntaan ajavat M-junat ,päärata on tukossa ja liikenne ei kulje enää kuin espoon suuntaan.
Kannattaisi harkita tehdäänkö kehäradan sijasta Metro Kamppi-Töölö-Meilahti-Etelähaaga-Pohjoishaaga-Kannelmäki-Jne Marjavantaa-Lentoasema -Pasila-Kamppi.
Toisena vaihtoehtona pitäisin Kehärataa joka Lentoasemalta tulisi maanalla Pasilaan ja kiertäisi pisara ratana Keskustan alla.
Kummallakin tavalla saataisiin sekä kehärata ,että nopea yhteys Pasilan kautta Lentoasemalle ja saataisiin liikennettä pois tukkoiselta pääradalta.

- to 28. elokuuta 2008 08:32:29

Kommentti

Suunniteltu muutos joukkoliikenteen hintojen korottamisesta (taas) kehottaa oman auton käyttöön. Joukkoliikenteestä tulisikin tehdä maksutonta jo päästöleikkausten edistämiseksi. Asukkaat voivat hyvin maksaa hieman enemmän kunnallisveroa maksuttomasta joukkoliikenteestä Suur-Helsingin aluella.

- to 28. elokuuta 2008 08:56:37

Kommentti

Liikaa ihmisiä, kamalia ruuhkia joka paikassa jo nyt niin mitä sen on tulevaisuudessa. Itse ajattelin muttaa paljasjalkaisena 6.polven Helsinkiläisenä muualle, johonkin missä ei ole näin paljon liikennettä, ruuhkia, nyrpeitä ihmisiä ja saa vapaana liikkua luonnossa. Maksan veroni mielummin muualle ja asun isommassa asunnossa halvemmalla.

- to 28. elokuuta 2008 08:58:27

Kommentti

Poistetaan turhat kuntarajat ja päällekkäinen hallinto: suur-helsinki aidosti yhdeksi kaupungiksi.

EI Hesaankulumaksuja ainakaan meille ympäristössä oleville ja Hesassa töissä käyville: tulee kalliiksi jo nyt käydä töissä, sekä autolla että julkisilla.

Jos liikennettä halutaan ohjata, niin ilmainen joukkoliikenne pk-seudulle. Sen rahoituslaskelmassa huomioon mahdollisen kulukummaksujärjestelmän kulut + ympäristöarvot. Uskon jäätävän plussan puolelle.

- to 28. elokuuta 2008 09:09:57

Kommentti

Lainaus edellisestä kommentista:
Poistetaan turhat kuntarajat ja päällekkäinen hallinto: suur-helsinki aidosti yhdeksi kaupungiksi. EI Hesaankulumaksuja ainakaan meille ympäristössä oleville ja Hesassa töissä käyville: tulee kalliiksi jo nyt käydä töissä, sekä autolla että julkisilla. Jos liikennettä halutaan ohjata, niin ilmainen joukkoliikenne pk-seudulle. Sen rahoituslaskelmassa huomioon mahdollisen kulukummaksujärjestelmän kulut + ympäristöarvot. Uskon jäätävän plussan puolelle.

Taas yksi niitä ehdotelmia jossa halutaan ympäsristökunnille samoja lippuhintoja kuin Helsingissä asuville.Haluatte taas helsingin maksavan ympäristökuntien joukkoliikennekulut. Olette valinneet asuinpaikkanne ihan itse . tehkää työnne myös siellä,vai halusitteko kauas työpaikoista ,että saatte itkeä kallista matkustamista. Nytkin elätätte ympäristökuntia maksamalla veronne,jotka olette tienanneet helsingissä, näin verovarat ohjautuu sinne missä asutte ,maksakaa niillä matkakulunne.

- to 28. elokuuta 2008 11:37:21

Kommentti

Helsingin seudun kehittäminen

Meidän on pakko muuttaa omia elintapojamme ja tottumuksiamme yhteiskunnan olemassaolon ehtojen muuttuessa – on väistämätöntä, että mm. öljypohjaisten polttoaineiden hinta jatkuvasti nousee ja saatavuus pienenee. Ilmastonmuutoksen vaikutusten minimoimiseksi uusiutumattomien polttoaineiden käyttöä on välttämätöntä vähentää.

Käytännön esimerkki:
Tulevaisuudessa perheiden elämä ei voi perustua enää siihen, että vanhemmat käyvät kaukana kotoa töissä omilla autoilla, lapset kuljetetaan kouluun, kaupassa käydään autolla hakemassa säilöntä-, väri- ja makuaineilla terästetyt kaukaa tuodut halpatuotantoruuat mahdollisimman nopeasti kokattavaksi kotona, lapset kuljetetaan autolla energiankulutusta vaativiin harrastuksiin, illalla vapaa-ajanvietto kotona on tietokoneen käyttöä ja television katselua, viikonloppuisin käydään yhdessä autolla kauppakeskuksissa katon alla hankkimassa lisää kulutustavaroita. Tämä ei ole enää kestävä elämäntapa – ei yksilön hyvinvoinnin näkökulmasta eikä luonnonvarojen kulutuksen näkökulmasta.

Suomen kilpailukykykin turvataan vain innovatiivisella toiminnalla. Tällä hetkellä ja tulevaisuudessa tällaista toimintaa on paitsi uudenlaisen teknologian kehittäminen, myös ajattelutapojen radikaali muuttaminen nykyisestä öljyyn ja energiankäyttöön perustuvasta kulutuskulttuurista uuteen suuntaan.

Kestävän Helsingin seudun luomisessa tärkeitä ratkaisuja:
-liikenneyhteydet ja –ratkaisut
-paikallisuus, riittävän tiiviit kaupunkiratkaisut, joissa mm. palvelut ovat lähellä ja liikkumistarve pieni ja hoidettavissa kevyin ratkaisuin
-energiankäytön tehokkuuden kasvattaminen, ei enää energian hukkakäyttöä missään toiminnoissa (esimerkkejä: energiankäytöltään tehottomat rakennukset, liikenteessä hyötysuhteeltaan huonot moottorit, tarpeettomat kuljetukset, tieliikenteen suosiminen raideliikenteen kustannuksella)
-ruoantuotannon ja –saannin turvaaminen pitkällä aikavälillä, puhdas ja turvallinen ravinto kaikille asukkaille
-hyvinvointi ja yhteisöllisyys

Liikenne:
-joukkoliikenteen kehittäminen toimivammaksi (linjojen kattavuus, helpot vaihdot – ei turhia kävelyjä pysäkkien välillä, siistit kulkuneuvot, edulliset lippujen hinnat)
-pyöräilyn ja kävelyn nostaminen kaikessa suunnittelussa tärkeimmäksi liikkumismuodoksi: sekä kaupunkisuunnittelussa että konkreettisessa liikenneväylien suunnittelussa pitää aina ensimmäiseksi keskittyä hyviin ja houkutteleviin kevyen liikenteen yhteyksiin. Konkreettisia esimerkkejä: Autoliikenteen pääliikenneväylien liittymissä tulee ensin hoitaa jalankulku ja pyöräilyreitit mahdollisimman suoriksi ja toimiviksi, ja vasta sitten sovittaa autoliikenteen rampit omien kriteeriensä mukaisesti tähän.
Kevyen liikenteen priorisointi on myös tasa-arvokysymys: kaikki meistä ovat jalankulkijoita, vain osa autoilijoita. Myös autolla liikkujat ovat väistämättä osan matkastaan jalankulkijoita.

- to 28. elokuuta 2008 12:28:52

Kommentti

Onpa kehno vaikutustapa - eihän tässä voi kommentoida kuin tätä yhtä artikkelia. Liiallista hypetystä tuo sivun yläosan "Tämä on tilaisuutesi vaikuttaa. Kommentoi ideoita." ... Vain yksi idea kommentoitavana...

- to 28. elokuuta 2008 12:30:53

Kommentti

Artikkeleja tulee lisää viikon välein ja niissä käsitellään kussakin erilaisia alueen haasteita. Lopulta kommmentoitavana kymmenkunta ideaa.

- to 28. elokuuta 2008 12:48:11

Kommentti

Asumistavat ja ympäristö.
Viimeisten vuosikymmenien aikana on tapahtunut valtava muutos asumisen ,kaupan ja työnteon välillä. Vielä 60-70 luvulla lkorttelikaupat ja lähialuekaupat olivat yleisiä. Illalla töistä palatessa oli kiva hakea tarpeet lähikaupasta. Nyt on ajauduttu tilanteeseen jossa lähikaupat kuolivat kun ostosparatiisit vetivät asiakkaat. Tänä päivänä systeemi on se että töiden jälkeen pakkaudutaan autoon ja ajetaan ruuhkassa muutaman kymmenen kilometrin päähän Jumboon tai Ideaparkkiin,. bensaa palaa ja ympäristö saastuu.
Olisikohan aika palata taas juurilleen ja alkaa kaupankin harkita lähi myymälöiden uudelleen perustamista .
pääministeri Matti Vanhanen on ilmoittautunut tämän suurten kauppojen kannattajaksi ,samalla kun hän perään kuuluttaa myös amerikkalaistyyppisen pientaloasumisen perään. Tämä asumismuotohan tunnetaan hyvin aukella pellolla olevia asuntoalueita joissa kadun varret on pykätty täyteen pientaloja(myös suuria) ,etäisyydet muodostuu näin ollen pitkiksi,koska kilometrin pituisen kadun varteen mahtuu 50 metrisiä tontteja vain20 puolelleen olettaen että poikkikatuja ei ole. näin 2 lapsisia perheitä mahtuu 40/km eli 160 henkeä????/kilometri.
Tämä tietää sitä että jokaisella aikuisella on oltava oma auto ja jokaisella 15 v.täyttäneellä lapsella mopoauto. Voi sitä pakokaasun määrää.
Nyt Matti V esittää että käytetään sähköautoja ,jotka ladataan yöaikaan. Montako ydinvoimalaa tarvitaan tekemään sähköä tähän lataamiseen ja millä nämä sähköautot lämmitetään talviaikaan vai ajetaanko ikkunat jäässä?
Eiköhän olisi viisaampaa pysytellä raideliikenteen ja kaasubussien kulkualueella ja pyrkiä asumaan vähän lähempänä työpaikkoja ja tuomaan kaupat sinne missä asiakkaat ovat.
Helsingin ja lähialueen yhdistäminen yhteistoiminta-alueeksi olisi harkinnan arvoinen asia ja lähteä kokonaisuutta kehittämään siihen suuntaan että tämä tarpeeton ruuhka/työmatka/ ostosautoilu olisi mahdollisimman vähäistä. Ei voida lähteä ajatuklsesta että joku haluaa asua 58 kilometrin päässä ja hänelle pitäisi olla samat palvelut kuin niillä jotka asuvat työpaikkansa läheisyydessä. Jokainen vastat´koon valinnoistaan ja maksakoon valintansa mukaan ,mutta kokonaisuuden kehittäminen pitää perustua siihen että energian käyttö vähenee ,vaikka sitten tehtäisiinkin vähän korkeampia taloja esim 12-20 kerrosta on vielä merenranta-alueilla aivan sopiva korkeus ja ratikat ajamaan ihmisiä töihin ja kotiin.

- to 28. elokuuta 2008 13:55:29

Kommentti

Helsinginseutu on Suomen kohtalon kysymys - miten se kehittyy osana globaalia kiristyvää ja yhä avoivempaa kilpailua.
Helsingin seutu kuten muutkin seudut ovat rakenteiltaan syntyneet suljetun talouden aikakaudella - eivätkä pysty vastaamaan niihin haasteisiin jota on nyt ja erityisesti tuoevaisuudessa edessä.
Suomen ja PK-seudun hallinnollinen rakenne edustaa agraari- ja metsätalousyhteiskunnan ja rakenteita ja poliittista ja vaikuttamisen kulttuuria.
On huolehdittava ihan eri tasolla alueen globaalista kilpailukyvystä.
Tämä edellyttää isoissa ratkaisuissa laajemman kokonaisuuden tarkastelua: Helsingin seutua kokonaisuutena. Tämä voi toteutua vain yhdistämällä 3-8 kuntaa suuremmaksi kokonaisuudeksi, jossa isot strategiset asiat ratkaistaan Uuden Helsingin tasolla - ja osa asioista voidaan delegoida hoidettavaksi lähialueilla. Ja tällä asialla on jo kiire. On turha puhua yhteistyöstä; sen toimimattomuus on jo nahty. Ja näyttää myös siltä että nykyiset kuntien johtajat ja valtuustot eivät kykene tällaiseen päätökseen - oma pallit heiluvat liikaa. Ratkaisu on tehtävä valtiotasolla - maan hallituksen tasolla ja tarvittaessa kytkettävä eduskunnan päätökseen.

- to 28. elokuuta 2008 15:08:06

Kommentti

Taas yksi nettisaitti, joka on ehkä hyvännäköinen, mutta vaikealukuinen. Vaaleanvihreät kirpunkokoiset kirjaimet rasittavat silmiä ja karkoittavat lukijan. Vaihtakaa graafikkoa, please.

- to 28. elokuuta 2008 15:27:02

Kommentti

Graafisesti ok sivusto, MUTTA: missä linkit kilpailuehdotuksiin?
Pääkaupunkiseudulle tarvitaan uusi maapolitiikka. Pitäisi ottaa mallia maailmalta onnistuneista tiiviisti rakennetuista puistokaupungeista.
Vanhoissa puukaupungeissamme olis sitä jotain. Ne ovat taas erittääin suosittuja, mutta miksi ei nykypäivänä voida suunnitella vastaavanlaisia kaupunginosia? Vapaata maata löytyy kyllä, nyt pitää vaan saada polittisia päätöksiä, jotka johtaisivat siihen, että tavallisella palkansaajalla olisi varaa ostaa ja rakennuttaa oman talonsa. Sillä tavallahan suomalainen haluaa elää; omassa talossaan/rivarissa/paritalossa jossa on edes vähän omaa pihaa.

- to 28. elokuuta 2008 15:35:05

Kommentti

Kun rakennetaan uusia asuinalueita, eikö voitaisi luoda pikkukaupunginomaista ilmettä: kaunista, kiinnostavaa katutason näkymää joka kylläkin edellyttäisi pieniä kauppoja, kahviloita jne, tiivistä mutta ulkonäöltään vaihtelevaa rakentamista, taloihin yksilöllisyyttä, mukavia rajattuja aukioita...Ei Kampintorin tai Sellon torin kaltaisia kalseita, harmaita, tuulisia hehtaariaukioita, ei katutasoon tylsää toimistorivistöä eikä toistensa klooneja asuintaloiksi! Isot kauppakeskukset ovat stressaavia, mainoskuulutukset ärsyttävät, kaikista keskuksista löytyvät samat kaupat! On paljon mukavampaa asioida pienissä kaupoissa ja päästä välillä viehättävään ulkotilaan, näin esim Tammisaaressa tai Porvoossa. Asuinympäristön pitää olla kodikas ja viihtyisä, jalan kulkevan ihmisen (pienenkin) mittakaavan mukainen!

- to 28. elokuuta 2008 15:55:43

Kommentti

Syksy saapuu ja kura roiskuu Helsingin koillisen alueen rakentamattomilla kaduilla. On luvattu päällystää jo 50-luvulla,Helsinki lunasti Hgin maalaiskunnan alueita vuonna 1946. Lupauksesta on kulunut nyt 50 vuotta.Jaktuuko sama lupailu seuraavat 50 vuotta sen näkee seuraavat sukupolvet. Omakoti- ja pientaloqasujat on unohdettu palvelujen ja teiden osalta. Kiinteistövero nousee huimasti ollen jo nyt yli sata euroa kuukaudessa. Eläkeläisen ( lue 50-luvun lapsityövoiman) ahkera uurastus oman kodin hankkimiseksi ulosmitataan heiltä pois kiinteistöverona. Hyi hyi kaupungin päättäjät rollaattori ei kulje kurateillä.

- pe 29. elokuuta 2008 06:21:53

Kommentti

Vantaanjoen ympäristö pitää säilyttää virkistysalueena, savelan, viikin pellot pitää säilyttää. Luonto pitää säilyttää, ei kaadeta kaikkia puita.

- pe 29. elokuuta 2008 08:05:46

Kommentti

Helsingin ydinkeskustan autotiet muutettaisiin kävelypromenaadeiksi, joka buukattaisiin täyteen suomalaisten jo olemassa olevia ja tulevaisuuden brändejä. Suomalaiset arkkitehdit ja taiteilijat saisivat valistaa turisteja kulttuurilla ja historialla kaupunkikuvan muodossa

- pe 29. elokuuta 2008 08:51:31

Kommentti

Espoo liitettävä pääkaupunkiin vaikka se vaatisi Kokkosen erottamista. Erilliset kunnat on todellinen kehityksen jarru ja kulujen generaattori.

Espoo muka 550v. on oikea surkuhupaisa rahanpolttorieha kun tarvetta olisi vaikka teiden kunnostamiseen.

- pe 29. elokuuta 2008 12:49:46

Kommentti

Minusta on kovin ikävää, että kaupunki levittäytyy aina vain laajemmaksi. Pitäisi rakentaa ylöspäin - ei sivuille. Onko tarkoitus tuhota metsät 60km säteellä? Vai onko tarkoitus rakentaa moderni, toimiva ja ekologinen kaupunki? Joukkoliikenne ei ole ratkaisu, se on vain oireiden hoitoa. Pitäisi saada keskitettyä enemmän ihmisiä palvelujen ja työpaikkojen lähelle. Keinot on olemassa, mutta miksi niin ei tehdä? Pilvenpiirtäjiä heti eikä sitten, kun koko maa on rakennettu täyteen nelikerroksisia ympäristökatastrofeja pitkien matkojen päähän kaikesta tarpeellisesta.

- ma 1. syyskuuta 2008 09:10:42

Kommentti

Kunnallispolitiikassa on unohdettu oikeat haasteet ja ongelmat, ja rakenneltu alkeellisia vastakkainasetteluita. Uskaltaisiko toivoa ettei tyhmä kunnallispoliittinen populismi puhkeaisi taas näissä vaaleissa uusiin kukkiin? Ehkä jos nyt IRONISESTI käy tyypillisen --poolaiskunnallispoliitikon ajatuksenjuoksun näin ennakkoon läpi, niin näiltä ajatuksilta säästyttäisiin tällä kierroksella... .
Tärkeät kuntarajat ovat normaaleilta ihmisiltä ja suunnittelijoilta unohtuneet eivätkä he kunnioita niitä tarpeeksi. Kansa unohtaa helposti että kuntarajan tuolla puolella asuu vihollinen, joka kärkkyy vain mahdollisuutta tehdä vääryyttä ja vilppiä naapurikunnan asukkaille. Siellä vaanii petollinen virkamiesten, median ja kansan liitto, joka on valmis kaikkeen jotta --------- voitaisiin pyyhkiä pois maailman kartoilta. Jos rajan yli suunnataan katse, ajatus, aie tai suunnitelma, se voidaan laskea sodanjulistukseksi johon voidaan vain vastata tekemällä päinvastoin kuin mitä naapuri toivoo. Oman kunnan täytyy voida toteuttaa vapaasti ja ilman rajoituksia omaa maankäyttö-, asunto- ja liikennepolitiikkaansa, joka on tietysti luonnollista. Joidenkin kuntien päätökset ovat vielä demokraattisempia (lue:populistisempia) kuin toisten, ja tämä saa eri alueet näyttäytymään kuntakartassa näkökulmasta riippuen välillä roistokuntina, pahan akselina tai seutupoliiseina. .
Suuri enemmistö ihmisistä ovat asioista yhtä mieltä, kun ollaan oikeiden faktojen ja kysymysten ääressä. Saavutetuista eduista luopuminen on meille kaikille vaikeaa, mutta joskus välttämätöntä. Tähän me tarvitsemme yhteiskuntaa. Ja yhteiskunta meitä. ---------------------------------------------------------------------------

- ma 1. syyskuuta 2008 20:00:58

Kommentti

On aivan älytöntä Helsingin kokoisessa kaupungissa pitää valtavia alueita edelleenkin luonnonmukaisena suoraan infran vieressä. Haltialan pellot ovat suoraan Viikinpeltojen kilpailija. Viikissä on opetusta haltialassa ei. Olisiko aika todeta että maaseutu pysyy maalla ja ihmiset kaupungissa...Tiiviiseen kantakaupunkimaiseen rakentamiseen...

Ehkä ikitabuun keskuspuistoa pitäisi hieman rationalisoida. Alueen käyttö ei ole todellakaan suhteessa sen käyttöön.. suurin osa käytöstä on polkupyörällä ajelua ja juoksentelua...

- ma 1. syyskuuta 2008 20:18:52

Kommentti

Helsingissä ja ympäryskunnissa pitää olla riittävästi metsää ja merenrantoja vapaassa käytössä, jotta turha kesämökkireissaaminen ja mökkien lämmitys jää pois. Keskustan parvekkeettomissa, meluisissa kerrostaloissa on ahdistavaa kesällä, täytyy päästä rannoille ja metsiin kävellen, julkisilla tai fillarilla. Virkistysalueet ja kauniit merimaisemat ovat äärettömän tärkeitä Helsingille. Muutan pois, jos merta tai rantoja tuhotaan. Muuten olen sitä mieltä, että rakennettua ydinkeskustaa voisi tiivistää hyvien virkistysalueiden vastapainona.

- ti 2. syyskuuta 2008 11:23:24

Kommentti

Väljät taajamat, kehäteiden hallimyymälät ja isot väylät on surkeita ympäristöjä eikä niistä ikinä tule kivoja. Kun täällä pääkaupunkiseudulla on mahdollisuus tehdä oikeaa keski-eurooppalaista kaupunkia, niin miksi ei tehdä? Vain rakennellaan kaiken maailman ideaparkkeja ja abc-huoltamoja ikeoiden rinnalle. Miksi? Onko meillä näin köyhät unelmat? Onko tämä sitä ympäristöä jota haluatte jättää lapsillemme ja heidän jälkeläisilleen perinnöksi? Hävettää kaikki tämä nykyajan lohduton rumuus jota tehdään joka paikkaan vaan paljon ja aina mahdollisimman edullisesti. Toivottavasti tulevaisuudessa vuonna 2050 ihmiset ovat viisaampia kuin nyt!

- ke 3. syyskuuta 2008 02:59:19

Kommentti

Ihanko
ainutlaatuinen mahdollisuus vihdoinkin vaikuttaa oman kotialueen kehitykseen? Ja jos ilmaisee kantansa, joka ei Helsingin kaupunkisuunnittelijoita tai valtamediaa miellytä, leimataan liian aktiiviseksi tai muuten vaan turhaksi Nimbyksi? Olenko kyyninen?
Kyllä! Erityisen kyllästynyt olen Helsingin nykyiseen elävöittämiseen kaljapaateilla! Ehkä yritän silti.

Tuen lämpimästi teemoja niukkenevat luonnonvarat, vähähiilinen elämäntapa sekä kulttuurinen elämäntyyli ja ikääntyneiden maisemien kunnioittaminen ja ekologisempi asuminen.

Ehdotan, että kaupungin sisälahdet ja niitä reunustavat rannat ja kulttuurimaisemat suojellaan välittömästi. Siitä seuraa, että Kaisaniemenlahden, Eläintarhanlahden ja Töölönlahden rannoille ei koskaan rakenneta uutta kunnallistekniikkaa eikä lahtien vesipintoja peitetä tai kateta kulttuurialueelle vierailla raskailla rakenteilla kuten ravintoloilla, kelluvilla asunnoilla tai asuntolaivoilla jne. Viheralueiden ja lahtien suojelu edistää osaltaan myös kohtuullisen ilman laadun säilymistä Helsingin ydinkeskustassa.

Suojelualue Pitkältäsillalta yliopiston puutarhaa ja rantoja kiertäen kaupunginpuutarhan kasvihuoneiden ympäri sisältää laajoja kenttiä keltavuokkoja ja muuta upeaa kasvillisuutta sekä mm. hienoja vesipeilejä. Ne pitää säilyttää ennallaan myös tuleville sukupolville.

Onko Helsingissä mitään kauniimpaa kuin Kaisaniemenrannan puutalot eli ne vanhat Ruoholahden villat iltavalaistuksessa ylväs valkoinen valaistu Tuomiokirkko taustanaan ja koko Kaisaniemen puistosiluetin peilikuva niiden edessä tummassa kiiltävässä vedessä? Myös Pitkänsillan valaistut kaaret ja Siltasaaren valoja tulviva Työväentalo vesipeilikuvineen ovat pimeällä henkeä salpaavia näkyjä samoin kuin Linnunlaulun valaistu rinne vesipeilikuvineen. Olen melkein rakastunut niihin ja kiertämään lahtia alkusyksyn iltoina. Olisiko sinunkin syytä joskus päättää loppukesän kävelykierroksesi lahdilla auringonlaskuun Pitkälläsillalla?

Vuonna 2050 joku julkaisee todennäköisesti valokuvakirjan Helsingin revityistä ja pilatuista maisemista? Toivon, ettei niiden joukosta löydy kuvia kunnallistekniikalla, rakennuksilla tai ravintola- tai asuntolaivoilla katetuista sisälahdista ja rakenteilla pilatusta Keskustan kulttuuripuistosta.

Täti Vesipeili

- ke 3. syyskuuta 2008 10:57:42

Kommentti

Suomen romantiikan lähde ja voimavara on aina ollut puhdas luonto. Tiivis kaupunkirakentaminen nykyaikana tuntuu vaativan kivi- ja lasimuurien rakentamista katujen varsille. Mutta miksi kaupungeista tuhotaan keuhkot ja romantiikka, eli viimeiset luonnon keitaat joista asukkaat nauttivat ja ilmanlaatu paranee. Kamppi, Pikku-Parlamentti päällystettiin kivellä. Kuka nauttii oleskelusta tuulisilla ja ankeilla aukioilla? Miksi ei jatketa kauniita ja inspiroivia puistoalueita kuten Esplanadia, Kaivopuistoa, Hesperiaa, Töölönpuistoa, vaan rakennetaan kivettyjä parkkipaikkoja joille autoilla on kuitenkin pääsy kielletty?

- to 4. syyskuuta 2008 10:24:18

Kommentti

Kun olin lapsi ,ei ollut ruokaa, vaatetta,ei asuntoa,eikä kouluja. Yleinen tapa oli laittaa lapsi työhön isänmaan jälleenrakentamispuuhaan. oikasin nauloja, mutsasin lautoja, kannoin tiiliä ja laastia ja kävin kahdessa vuorossa koulua 50 oppilaan luokassa. Siinä monen ikääntyvän lapsuus. Vartuin puoliaikuiseksi menin työhön 16 vuotiaana, naimisiin parikymmisenä ei nuorille asuntoja ei äitiyslomia, ei lasten hoitopaikkoja.Uurastin työssä, hoidin lapset ja yöt rakennettiin hartiapankkirahoituksella omaa kotia. Seitsemän vuotta jäi eläkekertymästä pois ja välivuodet on pitämättä. Olen varmasti ansainnut 46 työvuoden jälkeen eläkkeeni. Siis nautin siitä nyt. Voin matkustaa minne haluan, voin myydä mökkini ja palata sitten takaisin asuntojonoon tyhjätaskuna ja saan huomattavasti paremman kohtelun kuin, että kiituuttelen mökissä eläkevuoteni. Seuraava sukupolvi tehköön työtä yhtä ahkerasti ja hoitakoon yhteiskunta meidät. Suurin huolenaiheeni on ,suunnitelkaa nyt edes meille ikääntyville hautausmaa ja kunnon tie sinne ettei ruuhka yllätä. Nuoret älkää odottako enää valmista, vaan toimikaa asioiden hyväksi. Ansaitut välivuodet ovat toisilla vielä pitämättä säästössä.

- ke 10. syyskuuta 2008 00:01:06

Kommentti

Rakkaus elää Helsingin rannoilla, saaristossa, raitiovaunussa, pyörän satulassa ja puistoissa.

Rannat kaikille, rakennusmaata löytyy muualtakin. Saaristot kohtuulliseen ja hallittuun virkistyskäyttöön, luonto ei kestä hallitsematonta, rehottavaa suinpäin retkeilyä, kuunnelkaa biologeja. Rannoille ei asutusta, varsinkaan veden päälle. Mm. Kruunuvuorenanta jätettävä yleiseen virkistyskäyttöön, ei rikkaiden asuinalueeksi. Luonnonolosuhteet ulkoiluun mahtavat, Kruunuvuorenselän historia elämään.

Puisto, puistompi puistoin - pienikin on kaunista.

Ratiovaunussa rakastuu, matkaa voi jatkaa polkupyörällä ja rollaattorilla joka mahtuu hyvin raitsikkaan.

Rannalla rakastunut - la 13. syyskuuta 2008 12:19:13

Huonoja ratkaisuja! Itse ratkaisisin ongelman näin...

Helsingin kantakaupungin suunnittelussa pitäisi alkaa näkyä eettisesti työhönsä suhtautuvien arkkitehtien kädenjälki. Olemme arkkitehtien käytön kehitysmaata. Kantakakupunkia taitavat suunnitella rautakaupun myyjät jtuloksista päätellen.

Provinssista muuttaneilta puuttuu usein rakkaus Helsinkiin, ympäristöön suhtaudutaan välineellisesti kuten maanviljelijöiden jälkeläiset ainakin.

Kaikki halutaan muuttaa lihoiksi. Vanhojen talojen vinteille rakennetaan kaikenlaisia häkkyröitä, talojen painopiste muuttuu ja esteettinen ympäristö kärsii.

Kun energia tulee kortille, ympäristöjen esteettisyydestä tulee yhä tärkeämpi viihtyvyystekijä. Olen huomannut, että nimenomaan nuoret , vireät parit häipyvät Helsingin kantakaupungista rajojen ulkopuolelle. Kantakaupunki ei olekaan sitä, mistä on unelmoitu. Toivottavasti tällaisesta läpikulkuasumisesta tehdään oikeat johtopäätökset. -- Tuntemaasani yhteisällisessä talossa väki ei muuta, vaikka asunno9t ovat pieniä. Jos suurempi asunto vapautuu, sen ostaa saman talon asukas. Yhdessä rauhattomassa rapussa näin ei tapahdu, eli vuorovaikutustaidot ja yhteisöllisyys kunniaan.

Poutasen hissiprojekti tuhoaa taloyhtiöiden mahdollisuuksia yhteisöllisyyteen, toiset kun hyötyvät hisseistä, toiset taas eivät, vaan joutuvat jopa maksamaan. Koettu epäoikeudenmukaisuus on asia, jota ei unohdeta.

Anne-Aino - la 20. syyskuuta 2008 06:04:30

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

Säästetään alueita luonnolle ja rakennetaan asuin- ja toimistorakennuksia kohti ilmoja. Näin joukkoliikenteen käyttö tehostuu, kun samasta paikasta tulee paljon matkustajia, mikä pitää matkalippujen hintoja alhaisina.

Sähköautot eivät ole mikään pysyvä ratkaisu siihen saakka kunnes on kehitetty harmiton tapa tuottaa energiaa. Sitä tapaa ei ole vielä kehitetty. Joten ne sähköautot ratkaisuna voi unohtaa ainakin toistaiseksi.

Ratojen varsille on kaavoitettava tiheää asutusta eikä mitään pientaloja, koska tiheän asutuksen joukosta löytyy paljon paljon enemmän ratojen käyttäjiä kuin pientalojen asukkaista.

Ja pilvenpiirtäjiin. On mahdollista niistä pilvenpiirtäjistä rakentaa kauniita, energiaa säästäviä ja turvallisia. Ja niin sitä pitääkin. Jos ihmiset haluavat tilavampia asuinhuoneistoja, niin lisätään vain kerroksia.

Jalat maassa pää ilmassa. Eikä sekä jalat että pää maassa, se on vähän vaikeaa.

- to 27. marraskuuta 2008 22:25:28

Huonoja ratkaisuja! Itse ratkaisisin ongelman näin...

JÄTTÄKÄÄ PUISTOJA JA METSIÄ!
Kaikkea ei tarvitsisi rakentaa täyteen, metisä ja puistoja tarvitaan
virkistykseen, MUISTAKAA ILMASTOMUUTOS ! Metsät ovat hiilidioksidin syöjiä

LUONTO - ti 24. maaliskuuta 2009 13:46:50

Kommentointi

Tällä sivustolla lokakuun loppuun mennessä annettuja kommentteja huomioidaan Helsingin seutu 2050 -projektin loppuraportissa. Voit yhä kirjoittaa ajatuksiasi artikkeleissa esitetyistä ideoista. Lue artikkelit ja kommentoi.

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu oli vuonna 2006 julkistettu avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi. Se oli kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen mittava sekä tavoiteasettelun, suunnittelualeen koon, että palkintosumman osalta. Kilpailun sivulle, kilpailutyöt