Leo Stranius: "Helsingin seudun kaupunkirakenne syntyy verkossa"

ti 18. marraskuuta 2008 09:30:00

Helsingin seudun kaupunkirakenne syntyy verkossa

Verkkoyhteiskunnan identiteetit muuttuvat ja kollektiivisuus korvautuu yksittäisillä projekteilla. Paikkoihin perustuva yhteisöllisyys on muutoksessa. Ihmisillä ei välttämättä ole tulevaisuudessa niin vahvaa paikkaan perustuvaa identiteettiä kuin tänä päivänä. Tämä asettaa omat vaatimuksensa myös Helsingin seudun kaupunkirakenteelle.

 Helsingin seutu 2050 -projektin monet ideat lähtevät fyysisestä ympäristöstä. Ideoidaan viheralueita, joukkoliikenneyhteyksiä, kevyen liikenteen väyliä, sosiaalisia keskuksia ja paljon muuta. Tämä on tietysti hyvä asia. On selvää, että hiilineutraalin tai jopa hiilinegatiivisen Suomen fyysinen kaupunkirakenne on kokenut vuonna 2050 isoja muutoksia. Tarvitaan onnellisia kaupunkeja ja kylämäisiä yhteisöjä tekemään kasvaneesta vapaa-ajasta mukavaa.

 Ihmiset eivät tulevaisuudessa kuitenkaan välttämättä kiinnity pelkästään kotikaupunkiinsa tai kyläyhteisöönsä, yhteen fyysieen paikkaan. Tilalle on tullut pikemminkin rajaton verkottunut yksilöllisyys, ubiikkiyhteiskunta. Pääkaupunkiseudun keskeinen infrastruktuuri vuonna 2050 saattaa olla verkko. Suuret tarinat suomalaisuudesta tai vahvat kiinnittymiset fyysiseen paikkaan ovat mennyttä. Ultrapikajunat sukkuloivat toki Kööpenhaminan, Oslon, Tukholman, Helsingin, Pietarin, Tallinnan, Varsovan ja Berliinin kehärataa pitkin. Verkossa mennään kuitenkin vielä kovempaa ja kauemmaksi.

 Suurimmalle osalle nuorista verkko on jo tänä päivänä ilmaa, jota hengitetään. Vuonna 2050 tämä joukko on parhaassa työiässä. Fyysisesti on silloin sama missä asutaan. Tärkeintä ovat toimivan ubiikkiyhteiskunnan palvelut sekä niihin liittyvät vaikuttamisen ja vapaa-ajan mahdollisuudet. Nämä yhteydet ovat alkeellisesti mahdollisia jo tänä päivänä wikin, skypen, mesen tai naamakirjan kautta. Pohdinnnat tie-, joukkoliikenne- tai kävely-yhteyksistä ovat eilispäivän kaupunkisuunnittelua.

 Pääkaupunkiseudun yhtenä haasteena on vahvistaa ihmisten vaikutusmahdollisuuksia verkossa. Nyt Suomi on jäänyt YK:n sähköistä osallistumista (e-participation index) koskevassa selvityksessä[1] sijalle 45 vain niukasti sellaisten maiden yläpuolelle kuin Honduras, Mongolia ja Filippiinit. Edelle menevät kuitenkin muun muassa Botswana, Malesia ja Arabiemiirit. Kärkipaikkaa pitävät Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Tanska.

 Helsingin seudun tulevaisuus ei voi perustua pelkästään perinteiselle avoimmuudelle ja sille, että ihmiset voivat osallistua heitä koskevaan päätöksentekoon. Siirtyminen verkossa tapahtuvaan oppivaan, verkostoituvaan ja puntaroivaan hallintaan tarkoittaa isoa muutosta. Ihmisten pitää olla mukana juonimassa ja luomassa kaupunkirakennetta arjen ubiikissa.

 Ihmisiä ei siis kiinnosta vain osallistuminen hallinnon päätöksentekoon. Pelkkä hallinnon demokratian legitimointi ei riitä. Osallisuuden sijaan halutaan vaikuttaa. Ihmiset osallistuvat, myös lähiympäristöä koskeviin asioihin, koska haluavat vaikuttaa. Mitä vaikuttamisen sähköisiä kanavia Helsingin seutu tarjoaa tulevaisuudessa?

 

Leo Stranius

Kirjoittaja toimii Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaavana ja Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin puheenjohtajana.

 

[1] UN E-Government Survey 2008, From E-Government to Connected governance. http://unpan1.un.org/intradoc/groups/public/documents/UN/UNPAN028607.pdf

 

Kommentointi

Aihe:
Nimimerkki:
Kommentti:
 

Hyviä ratkaisuja haasteeseen, mutta ne olisivat vielä parempia jos...

Yksi Helsingin uusista alueista on Itäsalmi (ruotsiksi Östersundom). Nyt on esitetty virallinen suunnitelma, jonka mukaan alueen ainoa virallinen nimi olisi tämä ruotsalainen "Östersundom". Miksi? mistä on kysymys? Jos alueen nimi oli jo Sipoon aikana Itäsalmi, mitä hyödyttää poistaa suomalainen nimi? Asia koetaan kielipoliittisena hyökkäyksenä. Ehkäpä olisi parasta lakkauttaa säästösyistä nimistösuunnittelijan virka. Itäsalmi on Itäsalmi myös virallisesti riippumatta sen vaatimasta prosessista.

Itäsalmi on Itäsalmi - su 21. joulukuuta 2008 12:35:32

Kommentointi

Tällä sivustolla lokakuun loppuun mennessä annettuja kommentteja huomioidaan Helsingin seutu 2050 -projektin loppuraportissa. Voit yhä kirjoittaa ajatuksiasi artikkeleissa esitetyistä ideoista. Lue artikkelit ja kommentoi.

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu

Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu oli vuonna 2006 julkistettu avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi. Se oli kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen mittava sekä tavoiteasettelun, suunnittelualeen koon, että palkintosumman osalta. Kilpailun sivulle, kilpailutyöt