Matti Kuronen: Kommentti "Vihdin ekokylä"-artikkeliin
ma 17. marraskuuta 2008 15:37:45
Ekokylän tyyppinen ratkaisu on monessa suhteessa toimiva ja kannustaa
valmiiksi kestävään asumiseen sitoutuneita ihmisiä esimerkillisiin
suorituksiin. Erittäin tärkeää ekokyläajattelussa olisi luoda malli
myös yhdyskuntainfran ja -palvelujen, kuten uusiutuvan energian
tuotannon ja jätevedenpuhdistuksen hoitamisesta paikallisesti. Näin
voitaisiin osoittaa myös taloudellisten säästöjen saavuttamisen
mahdollisuus. Tämä yhdessä matalampien päästöjen kanssa perustelisi
myös asumisen verohelpotukset tai maan luovuttamisen asumiskäyttöön
edullisesti ja tämä edelleen loisi positiivisen kierteen
myös "normaalin" asumisen päästövähennyksiin kytketyistä
verohyödyistä. Vaikka ekokylä ei sovi kaikkiin elämäntapoihin ja -
tilanteisiin, on sillä tätä kautta annettavaa myös tiiviille
kivikaupungille ja sen kehittämiselle.
Matti Kuronen, dipl. ins., Espoon kaupunginvaltuutettu
Vihdin ekokylä edustaa uudenlaista asumista
Seuraavan kymmenen vuoden aikana Vihdin Linnuniitulle nousee asukkaiden tekemä ekokylä. Tulevaisuuden kylässä matalaenergiatalojen ruokapöytiin katetaan lähiruokaa omalta luomutilalta ja syksyn omenat kerätään yhteisestä puutarhasta.
"Idea Vihdin ekokylään syntyi jo yli kymmenen vuotta sitten. Nyt asiaa vie eteenpäin Osuuskunta Linnunniittu, ja alue on kaavoitettu kunnan taholta ympäristöystävällisen asumisen paikaksi", kertoo ekokylän puuhamies Nippe Nikander projektista.
Ekokylän tarkoitus on tarjota ihmisille alue, joka edistää ympäristöystävällistä asumista sekä yhteisöllisyyttä. "Aikaisemmat ekokylät on rakennettu huonojen liikenneyhteyksien päähän. Vihdin ekokylä-projektissa ajatuksena on alusta alkaen ollut se, ettei asukas välttämättä tarvitse autoa. Tavoitteena on saada hyvät julkiset liikenneyhteydet sekä kannustaa asukkaita muun muassa yhteisiin kauppareissuihin", Nikander toteaa.
Ekokylässä asutaan säästäen
Energian hinnanousun vaikutus on huomoitu myös tulevassa ekokylässä, sillä alueen kaikki talot tulevat olemaan vähintään matalaenergiataloja. "On suorastaan idioottimaista, että vieläkin rakennetaan tavallisia taloja. Matalaenenergiatalo on vain muutamia prosentteja kalliimpi kuin tavallinen talo, ja toisaalta vähän energiaa kuluttava asuminen tulee säästämään pitkän pennin tulevaisuudessa", Nippe Nikander muistuttaa.
Nippe Nikanderin mukaan ekokylässä viihtyvät ihmiset, jotka haluavat omilla toimillaan toimia ympäristön hyväksi. "Asiasta ovat kiinnostuneita ne ihmiset, jotka haluavat toimia ympäristöystävällisesti. Toisaalta uskon, että tulevaisuudessa ekokylämäisyys leviää laajempaankin tietoisuuteen ja ihmiset alkavat vaatia parempia asumisratkaisuja."
Ympäristö ykkössijalla
Yhdyskuntasuunnittelun koulutus- ja tutkimuskeskuksen tutkijan Mikko Mälkin mukaan myös Greater Helsinki Vision 2050-kilpailun monissa ehdotuksissa painotettiin asumisen ympäristöystävällisyyttä. "Esimerkiksi Holistic Uniqueness-työ ehdotti, että rakennussäädöksien pitäisi ennenkaikkea tukea ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Tämä tietysti edellyttää asennemuutosta niin rakennusalalta kuin virkamiehiltä", Mälkki toteaa.
Kilpailun Towards City 2.0-työssä visioitiin seudulle jopa nollapäästöasuinaluieta, jotka eivät tuottaisi yhtään hiilipäästöjä. "Nolla- tai matalapäästöalue edellyttää muutoksia kaikilla elämän osa-alueilla, se muuttaisi ihmisten tapaa elää myös kotiensa sisällä", Mälkki kommentoi ajatusta, jossa täysi verovapaus houkuttelisi ihmisiä päästöttömään asumiseen.
Mälkin mukaan kilpailuehdotuksissa nostettiin esille myös asumisvaihtoehtojen lisääminen. Esimerkiksi Thirdlife-kilpailutyö esitti, että seudulle rakennettaisiin uudentyyppisiä kaupunkimaisia, kohtalaisen mataliin rakennuksiin perustuvia ns. Townhouse-alueita. "Englannissa on paljon tätä asumismuotoa. Kadun varteen sijoittuvat rakennukset ovat kiinni toisissaan ja jokaisella asunnolla on sisäänkäynti suoraan kadulta. Yksittäiset asunnot ovat näissä taloissa itsenäisempiä kuin suomalaisissa rivitaloissa tai pienkerrostaloissa", Mälkki kertoo.
Kommentointi
KommentointiTällä sivustolla lokakuun loppuun mennessä annettuja kommentteja huomioidaan Helsingin seutu 2050 -projektin loppuraportissa. Voit yhä kirjoittaa ajatuksiasi artikkeleissa esitetyistä ideoista. Lue artikkelit ja kommentoi. |
Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu
Greater Helsinki Vision 2050-kilpailu oli vuonna 2006 julkistettu avoin kansainvälinen suunnittelukilpailu Helsingin seudun kehittämiseksi. Se oli kansainvälisesti katsottuna poikkeuksellisen mittava sekä tavoiteasettelun, suunnittelualeen koon, että palkintosumman osalta. Kilpailun sivulle, kilpailutyöt
Seuratuimmat
Viimeisimmät kommentit
» Minä olen kyllä hyvin vastaan tätä asiaa!!!!!!! ...
» HEI:))
» täältäkin heruisi ääni radicalille!
» Jättäkää rantaviivaa luonnontilaan kaikkien ...
» Joukkoliikenneverkosto laajaksi tiiviine ...
Eniten kommentoidut
» Kaupunki muuttuu, rakkaus on ikuista
» Minne rakennetaan?
» Tulevaisuuden haasteet
» Niukasti nautiskellen
» Loppukirissä luodaan yhteistä elämää