Nuorukaisten keväthuumaa Vappu oli ylioppilaille tärkeä vuotta jakava merkkipäivä 1900-luvun alussa. Vappuna juhlittiin kevään tuloa, ja juhlan myötä alkoi myös valkolakkisen kesäpäähineen käyttö. Ylioppilaslakin päähänpanosta keskiyöllä muodostui tärkeä juhlarituaali. Rituaalin innoittamina ja rakkauden kaipuussaan nuo- ret miehet halusivat laskea lakin myös kauniin Havis Amandan kutreille. Ke- väästä huumaantuneet ylioppilaat osoittivat lakituksella patsaalle ihailuaan. Ensimmäisen Mantan lakituksen ajankohdasta tai lakittajasta ei ole var- maa tietoa. Saattaa olla, että lakitus on tapahtunut jo vuonna 1909. Muisti- tietona kuullun kertomuksen mukaan Kaivohuoneella maisteri K. W. Hopun johdolla iltaa juhlinut seurue muisti äkkiä Kauppatorilla alasti värjöttele- vän Havis Amandan. Juhlijat ostivat Kaivohuoneelta pöytäliinan ja kiipesi- vät kietomaan sen paidaksi Havis Amandan ympärille. Samalla Mantan pää- hän laskettiin ylioppilaslakki. Ylioppilaslehdessä vapunpäivänä 1925 julkaistu mielipidekirjoitus todis- taa, että Mantaa on vappuisin lakitettu viimeistään 1920-luvun alkuvuosi- na: ”- - ennen oli tapana Vapun vastaanottajaisiksi painaa valkolakki Haa- vis-Amandan ”kiharoille”, mutta nyt se on luvatonta. Poliisimestari ei salli valkolakkisille enää sitä iloa.”. 1930-luvulle saakka lakittajat olivatkin yksit- täisiä Mantan suosiosta taistelevia ylioppilaita, joiden humalaiset lakitusyri- tykset poliisi yritti poikkeuksetta estää. Perinne muodostuu, elää ja vahvistuu Ajan myötä virkavalta ymmärsi, ettei lakituksessa ollut kyse ilkivallasta. En- simmäinen poliisin hyväksymä lakitus järjestettiin keskiyöllä vuonna 1951, kun helsinkiläiset ylioppilaskunnat olivat kokouksessaan päättäneet viral- listaa perinteen. Tapahtuma saavutti erityisesti nuorten keskuudessa suuren suosion, ja yleisöä oli kiivennyt jopa puihin ja lyhtypylväisiinkin seuraamaan sitä. Lakittajana toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnasta Tuomas Sal- linen, joka kasteli housunlahkeensa kiivetessään tikapuilla Mantan luokse. Painettuaan Bacherin liikkeen lahjoittaman ylioppilaslakin Mantan päähän suikkasi Sallinen patsaalle vappusuukon. Ensimmäisen virallisen lakituksen jälkeen Manta sai lakkinsa 1950- ja 60-luvuilla säännöllisesti eri tahojen, mm. teekkareiden, Ylioppilaslehden ja erilaisten keräysten toimesta. Työväenliikkeen suosio kasvoi Suomessa 1960-luvun lopulla. Ylioppi- laiden perinteistä vapun viettoa alettiin arvostella elitistiseksi myös yliop- pilaspiireissä. Vuonna 1971 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallitus kieltäytyi vain päivää ennen vappuaattoa laskemasta Mantan päähän ”yli- oppilaslakin kaltaista statussymbolia”. Manta sai kuitenkin lakkinsa, kun la- kituksesta huolehti Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta. Vuonna 1978 lakitusajankohdaksi vaihdettiin poliisin painostuksesta kes- kiyön sijaan kello 18.00 vappuaaton iltana. Syynä muutokseen oli edellisen vuoden levoton, lukuisten järjestyshäiriöiden leimaama vappuyö. 22
Havis Amanda
To see the actual publication please follow the link above