Nosturia käytettiin ensimmäisen kerran lakituksessa apuna tikapuiden si- jaan jo vuonna 1959. Tämä kertaluontoinen kokeilu vakiintui kuitenkin vasta vuonna 1990, kun Helsingin kaupungin taidemuseo totesi patsaan olevan jo- kavuotiselle kiipeilylle liian iäkäs ja hauras. Muutaman vuoden kuluttua nos- turiin kiinnitettiin teekkareiden rakentama kehikko, josta lakittajat riippu- vat puosuntuolien varassa. Nykyiseen kehikkoon mahtuu jopa 16 lakittajaa. Ylioppilaskuntien kunniatehtävä 1980-luvun alusta lähtien lakituksesta on säännöllisesti vuorovuosina huoleh- tinut neljä eri ylioppilaskuntaa: Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY), Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY), Teknillisen Korkeakoulun Yli- oppilaskunta (TKY) ja Svenska Handelshögskolans Studentkår (SHS). En- simmäinen muutos vakiintuneeseen järjestykseen tapahtui vuonna 2003, jolloin lakituksen saivat hoitaakseen taidekorkeakoulut. Sovittiin, että Tai- deteollisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TOKYO) ja Sibelius-Akatemian ylioppilaskunta (SAY) lakittavat patsaan yhdessä joka viides vuosi. Uusi laki- tuskierto ei kuitenkaan kestänyt kauaa, sillä Kauppakorkeakoulu, Taideteol- linen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät vuoden 2010 alus- ta Aalto-yliopistoksi. Kun vuonna 2011 oli perinteisen järjestyksen mukaan Kauppakorkeakoulun vuoro, lakitti patsaan Aalto-yliopiston ylioppilaskunta yhdessä satavuotisjuhliaan viettävien kauppatieteiden ylioppilaiden kanssa. Viime vuosikymmeninä lakituksesta on muodostunut valtava yleisötapah- tuma, johon liittyy yhä enemmän sekä järjestelyvelvollisuuksia että oheistoi- mintaakin. Lakitusta varten lakittavan ylioppilaskunnan on haettava lupia, tehtävä meluilmoitus ja hankittava rahoitusta antavia sponsoreita, vakuu- tus sekä järjestysmiehet. Olennaisena osana perinteeseen kuuluvat lakitta- jien yhteiskulkueet Kauppatorille, lakitusta edeltävä Havis Amandan pesu, kuohuviinin juominen, hauskat lakitusasusteet ja koristeet. Musiikkia ylei- sölle tarjoaa ”ranskalaista Torwimusiikkia soittava espoolainen teekkaripa- lokuntaorkesteri” Retuperän WBK ja sukelluskerholaiset pulahtavat uimaan Mantan graniittialtaaseen. Tavaksi on vakiintunut, että lakituksen toimittaa ylioppilaskunnan halli- tus, jonka puheenjohtaja saa kunnian laskea lakin Mantan päähän. Välittö- mästi lakituksen jälkeen yleisö ja lakittajat laittavat päähän omat valkolak- kinsa (lukuun ottamatta tekniikan ylioppilaita, jotka perinteisesti painavat lakin päähänsä vasta keskiyöllä). Alkuaan kesäkauden alkua ja ylioppilaiden nuoruuden paloa symboloiva lakitus on muotoutunut koko kansan iloiseksi perinteeksi, jonka myötä vapun railakas juhlinta voi alkaa. Pyöreiden vuosien lakitusmuisto ”Koleassa ja kosteassa sumussa aloitettiin tämänkertainen vapunvietto val- kolakki- ja muun väen rientäessä monituhatpäisin joukoin seuraamaan Havis Amandan 50-vuotispäivän viettoa. Juhlalakki saatiin komeasti ja kun- 23
Havis Amanda
To see the actual publication please follow the link above