Opintojen jälkeen Vallgren jäi kaupunkiin asumaan ja avioitui muutaman vuoden kuluttua ruotsalaisen puukaivertaja Antoinette Råströmin kanssa. Pariisi oli tuohon aikaan taiteen keskus, jossa viihtyivät myös lukuisat Vall- grenin maanmiehet, muun muassa Walter Runeberg, Aukusti Uotila, Gun- nar Berndtson ja Albert Edelfelt. Illanviettoihin, joita Vallgren usein isän- nöi, kokoontui myös muita pohjoismaalaisia taiteilijoita. Menestystä maailmalla Vallgren osallistui jo vuonna 1879 ensimmäisen kerran Pariisin salonkiin. Kai- ku, jota pidetään taiteilijan läpimurtoteoksena, sai salongissa kunniamainin- nan 1886. Vuosina 1890 ja 1892 Ranskan valtio osti ja tilasi teoksia Vallgrenil- ta. Vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyssä hän sai Grand Prix -mitalin. Pariisi otti Vallgrenin avosylin vastaan, vastaanotto kotimaassa tuotti sen sijaan pettymyksen. Taidekritiikki ei aina ollut suopea pariisilaistunutta ku- vanveistäjää ja hänen taidettaan kohtaan. Myös Suomen Taideyhdistyksen puheenjohtaja C. G. Estlander antoi kärkevää palautetta Vallgrenin taitees- ta.1) Lisäksi Vallgrenin 1800-luvun lopun pyrkimykset toteuttaa julkinen veistos kariutuivat.2) Vuonna 1884 kuvanveistäjä oli osallistunut Aleksante- ri II:n muistopatsaasta järjestettyyn kilpailuun, muttei menestynyt. Vuonna 1886 toteutui kuitenkin sarja taiteilijamuotokuvia Ateneumin julkisivuun. Vallgrenin ja hänen puolisonsa saama Ranskan kansalaisuus vuonna 1902 sinetöi Vallgrenin tiiviin suhteen maahan — ja toisaalta etäisyyden kotimaa- han. Kuvanveistäjä viihtyi Ranskassa yhtäjaksoisesti aina vuoteen 1911 asti. Havis Amandan isä Yksi kiinnekohta Suomeen syntyi kuitenkin Havis Amandan kautta. Suihku- kaivosta ja erityisesti sen keskushahmosta tuli teos, josta Vallgren muistetaan. Jo elokuussa 1901 Vallgren oli kirjoittanut kuvanveistäjä Robert Stigellil- le, että Helsingin kaupunginvaltuutetut olivat keskustelleet julkisen teoksen tilaamisesta häneltä.3) Suomen Taideyhdistys esitti keväällä 1904 Helsingin kaupungille, että Vallgrenilta tilattaisiin ulkoilmaveistos. Vallgren kirjoitti muistelmissaan, että juuri taidemaalari Albert Edelfeltin tarmokkuuden an- siosta Havis Amanda toteutui.4) Ville Vallgren allekirjoitti sopimuksen suihkukaivon toteuttamisesta lo- kakuussa 1906. Sopimuksessa sovittiin muun muassa siitä, että teos symbo- loisi merestä nousevaa Helsinkiä.5) Teokseen varattiin 40 000 markkaa an- niskelu- ja vähittäismyyntiosakeyhtiöiden voittovaroista.6) Vuoden päästä syksyllä Vallgren vieraili Helsingissä neuvottelemassa suihkukaivon paikas- ta, josta tehtiin päätös marraskuussa 1906. Helsingin kaupungin valtuustos- sa äänestettiin Kauppatorin ja Erottajan välillä. Samana vuonna suihkuläh- teen naisfi guuri valettiin pronssiin Ranskassa. Havis Amanda paljastettiin 20.9.1908 aamuyöllä Kauppatorilla ilman juh- lallisuuksia.7) Keskustelu veistoksesta, puolesta ja vastaan, alkoi lehdistössä 30
Havis Amanda
To see the actual publication please follow the link above