Vallgrenin kirjallinen tuotanto on myös laaja. ABC-kirja, jossa hän kuvai- lee ihmisiä ja tapahtumia elämänsä varrelta julkaistiin vuonna 1916. Vuon- na 1920 Vallgren julkaisi teoksen Guldranden. Jo seuraavana vuonna yleisö sai lukea taiteilijan kertomuksia muistelmakirjasta Wille Gubbens matkate- kes. Siinä pulppuava kulinaristi-Vallgren jakaa välittömään tyyliinsä ajatuk- siaan ruoka- ja juomakulttuurista. Suomessa oleillessaan Vallgren kirjoit- ti myös suomalaisiin sanomalehtiin. Vallgrenia kuvaillaan usein elämäniloa kuplivaksi iloiseksi seuramieheksi. Mielikuvaa juhlahumua rakastavasta tai- teilijasta vahvistaa hänen omat kirjoituksensa, joissa juhlitaan, iloitaan, syö- dään ja juodaan. Paluu Suomeen Jos mahtui Vallgrenin elämään iloa, mahtui siihen suruakin. Vallgrenin An- toinette-puoliso kuoli 1911 ja jo samana vuonna Vallgren avioitui ranskalai- sen laulajattaren Madeleine Imbert-Rohanin kanssa. Lyhyt ja epäonninen liitto päättyi, kun joulukuussa 1913 Vallgren joutui pakenemaan kotoaan huu- mausaineista riippuvaista vaimoaan. Mukana oli vain muutama veistos. Vall- gren jätti Pariisin ja saapui Suomeen, lähes varattomana.15) Suomessa Vallgren asettui Espoon Leppävaaraan kuvanveistäjä Viivi Paar- mion huvilaan. Siellä Vallgren alkoi muovailla pihapiirin savesta pieniä veis- toksia.16) Suomeen paluun jälkeen Vallgren teki pääosin pienoisveistoksia ja jatkoi värikokeiluja. Patinointiin löytyi aineksia muun muassa kotipihan ve- silätäköistä.17) Elokuussa 1917 Paarmiosta tuli Vallgrenin kolmas aviopuoliso. Vallgren muutti Viivi-puolison kanssa toiseen kotikaupunkiinsa Parii- siin vuonna 1919. Hän kirjoitti Axel Haartmanille toukokuussa 1919, miten riemuitsi saapuessaan Ranskaan. Ateljeekin löytyi, vaikka helppoa se ei ol- lut taiteilijoiden kansoittamassa kaupungissa.18) Viinin ja ruoan ystävä nautti Pariisista kaikilla aisteillaan. Vallgren piti kovasti Suomesta, mutta vastusti vuonna 1919 voimaan tullutta kieltolakia, joka hänen mukaansa asetti ikä- viä rajoitteita ja johti vain salajuopotteluun.19) Pariskunta palasi — tällä kertaa jäädäkseen — Suomeen vuonna 1923 ja asettui jälleen Leppävaaraan, missä naapureina oli Akseli Gallen-Kallela per- heineen. Suomessa Vallgren osallistui ahkerasti näyttelyihin, ja toimi muun muassa Suomen kuvanveistäjäliiton puheenjohtajana vuoteen 1927 asti. Taiteilija lahjoitti syntymäkaupungilleen Porvoolle nimeään kantavaa museota varten yli 100 teosta. Ville Vallgren -museo vihittiin käyttöön juh- lavin menoin vuonna 1925. Taiteilijan 75-vuotisjuhlanäyttely vuonna 1930 Strindbergin taidesalongissa sai osakseen ylistävää kiitosta. Vuonna 1932 jul- kistettiin Vallgrenin muotoilema Sakari Topeliuksen muistomerkki Helsin- gin koulupuistikossa. Teos oli muotoiltu jo vuonna 1909. Vallgren toi tuulahduksen pariisilaisesta taiteilijaelämästä Suomeen. Iloi- sille illallisille kokoonnuttiin milloin syntymäpäivien milloin avajaisten kun- niaksi. Ville Vallgren säilytti läpi koko elämänsä leikkisyyden, lapsenmie- 32
Havis Amanda
To see the actual publication please follow the link above