Tähtitorninmäki eduskuntatalo- hankkeessa inkeri suutari Kirjoittaja käsitteli pro gradu -tutkielmassaan eduskuntatalohanketta. Esi kutsuttu rakennus.Kysymys eduskunnan uusista tiloista tuli ajankohtai-nnen kuin Tähtitorninmäen rooli puistona vakiintui, sin-ne kaavailtiin useita monumentaalirakennuksia 1800-lu-vun lopulla ja 1900-luvun alkupuolella. Niiden joukossa olimyös ensin valtiopäivätaloksi, sittemmin eduskuntatalok- seksi heti vuoden 1906 valtiopäiväuudistuksen jälkeen. Uusi eduskunta ei mahtuisi enää työskentelemään Säätytalossa. Kansanedustaja Ernst Palmé- nin (suom) aloitteesta Suomen ensimmäinen eduskunta otti tilakysymyksen heti asialistalleen ja antoi valtiovarainvaliokunnan tehtäväksi valmistella ky- symystä uuden ”eduskuntahuoneiston” rakentamisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista. Eduskunnan sisällä tilakysymykselle ei nähty olevan yksi- mielistä ratkaisua. Vaihtoehdot olivat Säätytalon laajennus tai uuden talon rakentaminen. Uuden talon kohdalla eniten keskustelua herätti rakennuksen sijoittami- nen. Vuonna 1908 uudelle valtiopäivätalolle järjestettiin suunnittelukilpai- lu, jonka ohjelmassa rakennuksen sijoituspaikaksi määriteltiin observatori- on tontti Tähtitorninmäellä. Suunnittelukilpailun ensimmäisen palkinnon sai muun muassa upeasta siluetistaan kiitetty Eliel Saarisen ehdotus. Kil- pailun jälkeen valtiovarainvaliokunta asettui mietinnössään kannattamaan uuden talon rakentamista. Mietinnön sanamuoto antoi ymmärtää, että si- joituskysymys oli päätöksen ratkaiseva tekijä. Valtiovarainvaliokunta puol- si nimenomaan Tähtitorninmäkeä valtiopäivätalon paikaksi Säätytalon um- peen rakennetun ympäristön sijaan. Syy mäen suosiolle ilmaistiin mietinnön luonnehdinnassa: ”Tähtitorninvuori - - on korkean hallitsevan asemansa vuoksi ikään kuin luotu tällaisen mahtavan yleisen rakennuksen paikaksi.”1) 26
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above