Helsinki Biennaali toi Vallisaareen 145 000 kävijää

Nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestettiin ensimmäistä kertaa 12.6.–26.9.2021. Vallisaaressa vieraili yhteensä 145 000 kävijää.
Helsinki Biennaali Vallisaari horisontissa. Kuva: Helsinki Biennaali

Nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali järjestettiin ensimmäistä kertaa 12.6.–26.9.2021. Vallisaaressa vieraili yhteensä 145 000 kävijää. Lisäksi biennaali tarjosi yleisölle taide-elämyksiä eri puolilla Helsinkiä.

Teokset sijoittuivat sekä Vallisaareen että eri puolille Helsinkiä, kuten Senaatintorille, HAM Helsingin taidemuseoon, Vuosaareen, keskustakirjasto Oodiin sekä Töölönlahdelle. Kävijöitä toivat myös Helsinki Biennial Inspired -kokonaisuuden useat tapahtumat ja näyttelyt. Tapahtumakokonaisuus esitteli biennaalista inspiroituneita kulttuuri- ja kuvataidetapahtumia, joita järjestivät esimerkiksi Helsingin kulttuurikeskukset, nuorisopalvelut, seniorikeskukset sekä yritykset ja taideorganisaatiot. Inspired-tapahtumiin osallistui yhteensä lähes 90 000 kävijää.

”Helsinki Biennaali on ollut suuri menestys. Olemme erittäin tyytyväisiä kävijämäärään varsinkin, kun ottaa huomioon yhä meneillään olevan koronapandemian ja matkailun rajoitukset. Uskon, että biennaalilla oli jälleenrakentava merkitys Helsingille kaupunkina. Nykytaiteen kohtaaminen luonnon ja meren äärellä oli varmasti monelle ihmiselle poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen kokemus”, kertoo Maija Tanninen-Mattila, Helsinki Biennaalin ja HAMin johtaja.

Biennaali sai myös paljon huomiota kansainvälisessä mediassa: biennaalista kirjoittivat muun muassa Dagens Nyheter, El País, Financial Times, Forbes, Frankfurter Allgemeine Zeitung, Monocle, The Telegraph sekä lukuisat design- ja taidemediat. Lisäksi biennaali mainittiin Time-lehden The World’s 100 Greatest Places 2021 -listalla.

Myös Vallisaaren hoidosta vastaava Metsähallitus on tyytyväinen Helsinki Biennaali -kesään.

”Luonnon ja taiteen yhdistelmä on ollut toimiva. Biennaali on näyttänyt Vallisaaren uudessa valossa ja tuonut paljon uusia vierailijoita”, sanoo erikoissuunnittelija Aino von Boehm Metsähallituksesta.

”Moni ensikertalainen saapui saareen biennaalin innoittamana ja löysi lisäksi myös upean luontokohteen. Vehreä luonto, historialliset patterialueet ja ruutikellarit sekä merimaisemat loivat ainutlaatuiset puitteet taidekokemukselle. Vaikka taide houkutti ennätysyleisön saareen, ovat kävijät pysyneet hyvin opastetuilla reiteillä ja poissa herkiltä luontoalueilta.”

Kolme Helsinki Biennaalin teoksista jää pysyvästi kaupunkitilaan

Ensimmäinen Helsinki Biennaali esitteli 41 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää sekä Suomesta että eri puolilta maailmaa. Biennaalin kuratoinnista ja tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo, ja ensimmäisen biennaalin pääkuraattoreina toimivat HAMin näyttelypäällikkö Pirkko Siitari ja julkisen taiteen päällikkö Taru Tappola.

Kolme biennaalin teoksista jää osaksi julkisen taiteen kokoelmaa. Alicja Kwaden teokset Big Be-Hide ja Pars pro Toto sijoitetaan biennaalin jälkeen pysyvästi Helsingin Kalasatamaan. Laura Könösen teos Ei taivasta rajana sijoitetaan puolestaan Jätkäsaaren Hyväntoivonpuistoon. Lisäksi joitakin teoksia tullaan esittämään biennaalin jälkeen vielä uudelleen HAM Helsingin taidemuseossa.

Osa teoksista palautetaan taiteilijoille, ja yli jäänyt materiaali kierrätetään tai laitetaan uusiokäyttöön. Purku- ja kierrätyssuunnitelma tehtiin yhteistyössä biennaalin ympäristökoordinaattorin kanssa.

Helsinki Biennaalille myönnettiin Ekokompassi-sertifikaatti

Helsinki Biennaalille myönnettiin kesällä Ekokompassi-sertifikaatti ympäristöasioiden hoitamisesta ja kehittämisestä Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän mukaisesti.

Suomen Luonnonsuojeluliiton kehittämä Ekokompassi on järjestelmä, joka pohjautuu kansainvälisiin ympäristöjohtamisen standardeihin. Se sisältää 10 ympäristökriteeriä, joita järjestelmään sitoutunut taho noudattaa. Ekokompassi-sertifikaatti myönnetään toimijalle kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Auditoija seuraa, miten tavoitteista on selvitty.

“Helsinki Biennaalin vahvuus ympäristöasioissa on vahva sitoutuminen vastuullisuuteen, laaja ja aktiivinen sidosryhmäyhteistyö ja halu olla asenteiden muokkaaja ja edelläkävijä ympäristöasioissa. Vallisaaren luonto ja Itämeri ovat oleellinen osa Helsinki Biennaalia, sekä sijaintina että inspiraationa taiteilijoille.”
– Ote auditointiraportista

Biennaalista on tekeillä laajamittainen vaikuttavuuden arviointi, jossa vaikuttavuutta tarkastellaan taiteen ja kulttuurin, ympäristön ja kestävän kehityksen sekä talouden ja merellisyyden näkökulmista. Vaikuttavuuden arvioinnista tiedotetaan loppuvuodesta.

Biennaali on koko Helsingin kaupungin yhteinen hanke, ja sen tuotannosta ja kuratoinnista vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Biennaali on osa Helsingin kaupunkistrategiaa 2017–2021, jonka tavoitteita ovat muun muassa kansainvälisen vetovoiman lisääminen sekä merellisyyden kehittäminen.

Ensimmäisen Helsinki Biennaalin pääyhteistyökumppanit olivat Metsähallitus sekä Jane ja Aatos Erkon säätiö. Biennaalin toteutumista tukivat myös Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Svenska kulturfonden.

Helsinki Biennaalin pääyritysyhteistyökumppani oli Clear Channel. Tapahtuman yritysyhteistyökumppaneina olivat Artek, Facebook Open Arts ja Helen.

Helsinki Biennaalin tapahtumakumppaneita olivat Korkeasaari ja Helsingin juhlaviikot.

Lue lisää:

Helsinki Biennaali(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Sinua voisi kiinnostaa

Litistynyt houkka -teos.

Kalasataman Sompasaareen kaksi uutta julkista taideteosta

Julkaistu:
Päävärit-taideteos kuvattuna Jätkäsaaressa.

Päävärit-taideteos poistettiin Jätkäsaaresta

Julkaistu: