Käyttötalouden menot ja tulot 1997
Henkilöstö 31.12.1995-1997

Ylipormestarin katsaus
Helsinki-konserni
Kaupunginvaltuusto 1997
Kaupunginhallitus 1997
Helsingin kehittämisen suunta
Kaupunginjohtajan toimiala
Sivistys- ja henkilöstötoimi
Sosiaali- ja terveystoimi
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
Tekninen toimi
Vuosikertomuksen tilinpäätösosa
Tietoja Helsingistä

Apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen

• kaavoitus
• muu maankäytön suunnittelu
• kiinteistötoimi
• rakennusvalvonta
• asuntopolitiikka
• asuntoasiat

Helsingin uuden vuosituhannen keskusta rakentuu

Helsingin keskustan rakentaminen on lähtenyt voimakkaasti käyntiin. Nykytaiteen museo Kiasma on valmistunut. Kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun voittajan Steven Hollin työtä ja museoprojektia on esitelty laajasti kansainvälisissä arvostetuissa arkkitehtuurijulkaisuissa. Sanoma Oy:n mediatalo on rakenteilla ja Kampissa alkoivat kahden uuden käyttötarkoituksen löytäneen funkispalatsin, Tennispalatsin ja Lasipalatsin, peruskorjaustyöt. Kampin terminaalialueen uuden kaupunkikeskuksen suunnittelu on niin ikään hyvässä vauhdissa. Valtuusto hyväksyi terminaalialueen hankesuunnitelman ja Espoon kaupunki sitoutui osaltaan hankkeeseen. Töölönlahden puistosta pidettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu ja Töölönlahden musiikkitalon ja eduskunnan laajennuksen suunnittelukilpailun asemakaavallisia lähtökohtia valmisteltiin. Samanaikaisesti on keskusten katuympäristöä parannettu. Mannerheimintien ja Esplanadin parantamissuunnitelmat hyväksyttiin ja työt ovat käynnissä. Kaikkien näiden rakennushankkeiden myötä Helsingille hahmottuu uuden vuosituhannen keskusta, joka painottuu taiteeseen, viihteeseen ja mediaan. EU:n komission aluekehitysrahasto huomioi Helsingin kaupunkiuudistusprojektin. Lasipalatsin elokuva- ja mediakeskus valittiin ainoana suomalaishankkeena Urban Pilot -hankekilpailun rahoituskohteeksi.

Asuntorakentaminen monipuolistuu ja kiinteistötoimi tukee elinkeinopolitiikkaa

Valtuusto hyväksyi asunto-ohjelman vuosille 1998 - 2002. Se linjaa voimakkaasti uusia tavoitteita asuntopolitiikassa. Kaupungin asuntotuotannon rakenne monipuolistuu, sillä uuden asunto-ohjelman mukaan kaupunki pyrkii tarjoamaan sosiaalisen asuntotuotannon lisäksi mahdollisuuksia myös vapaarahoitteiselle vuokra- ja omistusasuntotuotannolle. Valtuusto hyväksyi uudet kiinteistöjen myyntiperiaatteet. Ne tukevat kiinteistötoimen harjoittamaa aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Esimerkkinä Ruoholahti, joka tonttien myynnin ja vuokrausten kautta on muodostumassa merkittäväksi high-tech -keskukseksi. Kaupungin osaamiskeskusten sarjaan liittyy myös Viikin rakenteilla oleva biotekniikkakeskus ja tiedepuisto sekä Arabinrannan Art & Desing -kaupunginosa. Arabianrantaan tulee vastikään hyväksytyn asemakaavan myötä myös merkittävästi uutta asuntorakentamista. Sekä Arabianrannan että Viikin biotieteiden keskittymä ovat Euroopan mittakaavassakin hankkeina merkittäviä. Viikin ekologisen rakentamisen kilpailun projekteista ensimmäiset ovat lähdössä rakenteille. Vanhojen lähiöiden korjausrakentamiseen ja ympäristön parantamiseen on panostettu voimakkaasti. Myös tältä osin kaupunki on saanut hankkeelleen EU:n Urban -avustusta. Rakentamisen kaikki ennusteet ylittänyt kasvu on työllistänyt erityisesti rakennusvalvonnan. Kiinteistötoimen hallinnon virkamiehet osallistuivat aktiivisesti rakennuslain korvaavan maankäytön- ja rakennuslain valmistelutyöhön. Kaupungin rakennusjärjestyksen uudistustyö on niin ikään vireillä.

Avoimmuutta asiakaspalveluun ja hallintoon

Palvelun nopeuttamiseen ja asiakaspalveluun tulee kiinnittää huomiota. Tältä osin esimerkkinä on mm. rakennusvalvontavirastossa valmisteltu palvelusitoumusjärjestelmä. Parantamisen varaa on kuitenkin edelleen vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa ja asiakkaiden palvelussa sekä hallintokuntien rajat ylittävässä yhteistyössä. Asiakaspalvelun ja hallinnon avoimmuuteen liittyy myös sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntäminen mm. virastokohtaisilla www-sivuilla.

Rakentamisen ja kaavoituksen haasteet

Kaupungin rakentamisessa ja kaavoituksessa on meneillään voimakas kehitysvaihe. Erityisesti maankäytön suunnittelussa ja rakentamismahdollisuuksien etsimisessä on tarpeen löytää uusia keinoja. Eräs esimerkki aktiivisesta vuorovaikutuksesta asukkaiden kanssa on vuonna 1997 pidetty asukkaille suunnattu rakentamismahdollisuuksien ideakilpailu. Tulevaisuuden haasteena on kehittää Helsinkiä siten, että sen erityispiirre, kansainvälisestikin laadukas arkkitehtuuri ja kaupunkikuva, säilyy ja täydentyy. Rakennetun ympäristön suojeluun sekä uhkakuvien, segregaation ja slummiutumisen, ennaltaehkäisyyn tulee erityisesti paneutua.