Käyttötalouden menot ja tulot 1997
Henkilöstö 31.12.1995-1997

Ylipormestarin katsaus
Helsinki-konserni
Kaupunginvaltuusto 1997
Kaupunginhallitus 1997
Helsingin kehittämisen suunta
Kaupunginjohtajan toimiala
Sivistys- ja henkilöstötoimi
Sosiaali- ja terveystoimi
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
Tekninen toimi
Vuosikertomuksen tilinpäätösosa
Tietoja Helsingistä

Apulaiskaupunginjohtaja Martin Meinander

• energiahuolto
• satamatoiminta
• kunnallistekniikka
• julkinen liikenne

Liikelaitokset investoivat

Vuosi 1997 oli taloudellisesti hyvä. Helsingin Energia menestyi sähkötoimitusten tarjouskilpailuissa hyvin. Helsingin Sataman liikenne kasvoi jälleen ennätyslukemiin. Vilkas suunnittelu ja rakentaminen jatkuivat. Pääpaino oli Vuosaaren sataman rakentamispäätöksen valmistelutoimenpiteissä, joskaan ne eivät edenneet aivan suunnitellun aikataulun mukaisesti. Vuosaaren B- voimala valmistui ja se otettiin käyttöön tammikuussa 1998, jonka jälkeen noin puolet Helsingin sähkö- ja lämpöenergiasta tuotetaan maakaasulla. Suurtunneli Vuosaaren voimalaitoksilta keskustaan otettiin käyttöön 12.9.1997. Edelleen lisääntyneen liikenteen johdosta lähestyttiin satamanosien kapasiteetin ylärajaa. Tilapäinen apu saatiin Helsingin Sataman ja Helsingin Energian Sörnäisten satamassa yhteisesti tekemien järjestelyjen avulla.

Loppuvuodesta kaupunginvaltuusto päätti muuttaa keskuspesulan vuoden 1998 alusta lukien kunnan liikelaitokseksi. Ruokapalvelukeskukselle laadittiin kehittämissuunnitelma ja sen muuttamista liikelaitokseksi vuoden 1999 alusta lukien valmistellaan. Elintarviketukkukaupan keskuksen toimintojen kehittäminen on osa Hermannin teollisuusalueen kehittämissuunnitelmaa. Rakennusvirasto lisäsi katu- ja puistoinvestointejaan. Rakennutettavana oli myös merkittäviä julkisia palveluhankkeita. Painopisteenä on ollut erityisesti ydinkeskustan julkisen tilan parantaminen vuotta 2000 ajatellen. Kohteina olivat mm. Ruoholahti, Mannerheimintien parantaminen, Lasipalatsin ja Tennispalatsin peruskorjaukset. Katujen ja puistojen puhtaanapitoon ja rakenteelliseen kunnossapitoon on panostettu ja samalla on pystytty nostamaan myös tuottavuutta. Edelleen on kuitenkin kehitettävä työnjakoa kiinteistöjen ja kaupungin välillä.

Ympäristökysymysten vuosi

Helsingin Energia osallistui ympäristöministeriön johtaman happamoitumistoimikunnan toimintaan. Lisäksi se osallistui laajasti alan kansainväliseen toimintaan. Käytännön toimenpiteinä Helsingin Energia jatkoi ympäristöasioiden hallintajärjestelmän rakentamista Salmisaaren voimalaitoksella ja valmisteli sellaista Hanasaaren voimalaitoksella. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto, kaukolämpöjärjestelmä sekä maakaasuvoimalat ja rikinpoistolaitosten rakentaminen jo käytössä oleville voimalaitoksille vaikuttavat osaltaan parantavasti ilman laatuun. Helsingin Vesi saavutti jätevedenpuhdistukselle asetetun typen
50 %:n poistotavoitteen. Se sai myös päätökseen ympäristöministeriön rahoittaman, asiantuntija-avun antamista Tallinnan vesi- ja ympäristöprojektissa vuosina 1994 - 1997 koskevan hankkeen. Samanlainen ympäristöministeriön rahoittama projekti Pietarissa jatkuu. Helsingin Vesi laati ensimmäisen kerran ympäristöraportin. Helsingin Satama on laatinut jo usean vuoden ajan tilinpäätöksen rinnalle ympäristöarvion. Kaupunki allekirjoitti energiansäästön edistämistä koskevan yhteistoimintasopimuksen kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa. Helsingin tavoitteena on kasvihuonepäästöjen palauttaminen vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä.

Kilpailuttaminen lisääntyy

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 27.8.1997 kaupungin sisäisen liikenteen kilpailuttamiseen siirtymisen periaatteet. Ensimmäinen tarjouskierros käynnistettiin heti sen jälkeen. Toimintojen edelleen kehittämistä on jatkettava, koska kilpailu tulee yhä kiristymään. Kehittäminen tapahtuu tiiviissä yhteistyössä henkilöstön kanssa, jonka jaksamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Rakennus- ja kunnossapitoala on suhdanneherkkää ja hinnat ovat olleet rajussa nousussa. Rakennusvirasto kehittääkin jatkuvasti kilpailuttamismenetelmiä voidakseen pitää hintatason kurissa. Markkinoiden liiallisen keskittymispyrkimyksen hillitsemiseksi on tarpeen huolehtia siitä, että markkinoilla säilyisi pieniä ja keskisuuria erikoistuneita yrityksiä. Tämä merkitsee myös sitä, että vähiten kilpailluilla aloilla on pidettävä yllä omajohtoista tuotantoa ja alihankintajärjestelmiä.