laivasto lähestyi Helsinkiä, Argelander otti huolestuneena yhteyttä Britanni- an hallitukseen ja pyysi, ettei Helsingin arvokasta tähtitornia vaurioitettaisi. Tähtitieteellisiä saavutuksia Vuonna 1859 keksittiin spektraalianalyysi. Sen avulla valon spektriviivois- ta opittiin lukemaan valonlähteen sisältämät alkuaineet. Niin syntyi kaksi uutta tiedettä, astrofysiikka ja fysikaalinen kemia. Edellinen merkitsi täh- tien ja tähtijärjestelmien rakenteen ja kehityksen selvittämistä, jälkimmäi- nen johti suoraan alkuaineiden atomien rakenteen avautumiseen. Spekt- raalianalyysi mullisti luonnontieteet niin merkittävästi, että Senaatintorilla seisovan Aleksanteri II:n patsaan tiedettä edustava naishahmo kohottaa kä- dessään spektroskooppia. Helsinki tunnetaan tähtitieteen maailmassa suurista tähtiluetteloista, jot- ka on valmistettu sen tähtitornissa runsaan vuosisadan aikana, osina kan- sainvälisiä ohjelmia. Luetteloista suuritöisin oli professori Anders Donne- rin johtama työ, jossa yksi taivaan vyöhyke valokuvattiin ja kuvista mitattiin tähtien paikat ja kirkkaudet suurella tarkkuudella. Luettelointityö kesti puoli vuosisataa ja valmistui toisen maailmansodan kynnyksellä. Helsinki oli pit- kään ensimmäinen ja ainoa, joka teki urakkansa täysin valmiiksi ja suurel- la tarkkuudella. Kun on verrattu vuosikymmeniä myöhemmin otettuja uu- sia valokuvia varhaisempiin, on löydetty ja mitattu tähtien hitaita liikkeitä, jotka kertovat Linnunratajärjestelmämme rakenteesta. Tähtivalokuvaustöi- den esteettömän jatkumisen turvaamiseksi Helsingissä on muun muassa ra- kennuskorkeus rajoitettu tähtitornin ympäristössä. Maailmanlaajuista arvostusta Helsingille toi teoreettinen työ, jossa pro- fessori Karl Sundman osoitti 1909, että niin sanotulla kolmen kappaleen probleemalla on ratkaisu. Klassinen ongelma oli haastanut maailman ete- vimpiä matemaatikkoja ja tähtitieteilijöitä 1600-luvun lopulta saakka. Yksi- kertainen kysymys kuului, kuinka liikkuvat kolme kappaletta, joiden välil- lä vaikuttaa vetovoima. Tähtitornin aika Helsingin tähtitorni on palvellut myös ihmisten arkea ja käytännön elämää. Yliopiston julkaisema almanakka on laskettu siellä, ja lasketaan edelleen. Tai- vaankappaleiden nousu- ja laskuajat annetaan Helsingin tähtitornin meri- diaanin mukaan. Aluksi Suomen virallisena aikana käytettiin Helsingin täh- titornin paikallisaikaa, 1.5.1921 lähtien Itä-Euroopan vyöhykeaikaa, joka on 30. itäisen pituuspiirin paikallisaika. Helsingin tähtitorni antoi ennen joka päivä aikamerkin, kun kello oli 12. Keskitornin mastoon kohotettiin viisi minuuttia ennen merkkipussi, joka putosi, kun oli tasan puolipäivä. Signaa- li näkyi laajalti kaupunkiin, mutta tärkein se oli satamassa oleville laivoille. Laivat pystyivät tarkistamaan komentosillalla kronometrinsa, joka taas oli välttämätön paikanmäärityksessä valtamerellä ja siten merenkulun elintär- 10
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above