keä turvallisuustekijä. 1800-luvun jälkipuolella aikamerkkiin liittyi Kataja- nokalta yli kaupungin kajahtava tykinlaukaus. Aikamerkin antaminen tähtitornilta loppui, kun vuonna 1926 perustettu Yleisradio alkoi antaa säännöllisesti aikamerkkejä ja vastaanottimet kodeis- sa yleistyivät. Siihen saakka kunnon helsinkiläisiä kapusi päivittäin jatkuva- na virtana Tähtitorninmäelle ja ovelta vielä jyrkät portaat tähtitornin aulaan tarkistamaan oman kellonsa Suomen virallista aikaa osoittavasta heilurikel- losta. Tähtitieteellisiä meridiaanihavaintoja varten tarvittiin maastoon kiin- teät tähtäyspisteet, miirit. Pohjoispuolelle sellainen pystytettiin nykyisen Val- lilaan nykyisen Elimäenkadun tienoille korkealle kalliolle. Etelämiirin musta kiviobeliski seisoo yhä muistona Tähtitorninvuoren puistossa observatorion eteläpuolella. Yhdessä tähtitornin meridiaanisalin eteläseinän itäisten luuk- kujen kanssa se osoittaa Helsingin meridiaanin paikan. Aina ei Helsingin tähtitorninkaan arvoa ole täysin ymmärretty. Kun Suo- mi siirtyi yksikamarisiin valtiopäiviin 1906, eduskuntatalon rakentaminen tuli ajankohtaiseksi. Vuonna 1908 järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka mu- kaan uudisrakennuksen paikalta oli tarkoitus purkaa tähtitorni ja rakentaa uusi kasvaneen kaupungin ulkopuolelle suotuisampaan ympäristöön. Kilpai- lun voitti Eliel Saarisen komea ehdotus. Sitä ei kuitenkaan toteutettu, vaan Johan Sirénin Eduskuntatalo valmistui Töölön Arkadianmäelle 1931. Kerro- taan, että toisen maailmansodan jälkeen Neuvostoliitto esitti itse pommit- tamansa suurlähetystön uudeksi paikaksi Haaksirikkoisten patsaan tienoota Tähtitorninmäellä. Tähtitornin silloinen esimies professori Gustaf Järnefel- tin kerrotaan ottaneen yhteyttä kollegoihinsa Pulkovassa muistuttaakseen Helsingin observatorion havaintotyön vaatimuksista Voi vain arvailla liekö tutkijoiden vetoomuksilla ollut merkitystä, mutta lopputulokset ainakin oli- vat myönteiset. Helsingin tähtitorni on ollut kulttuurihistoriallisena arvora- kennuksena suojeltu vuodesta 1985. Nykyään suomalaiset tähtitieteilijät tekevät pääosan havaintotyöstään suurissa kansainvälisissä observatorioissa, joko avaruudesta käsin tai suo- tuisammissa havainto-oloissa, joita maanpinnalta löytyy. Tutkimus- ja ope- tustoiminta Helsingin tähtitornissa päättyi vuonna 2009, ja tähtitieteilijät siirtyivät yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan tiloihin Kumpulassa. Helsingin yliopisto päätti, että peruskorjauksen jälkeen Hel- singin tähtitornissa avataan syksyllä 2012 tähtitieteen yleisö- ja toiminta- keskus, joka tulee kertomaan sekä nuorille että vanhoille maailmankaikke- uden tämän päivän tutkimuksesta ja arvokkaan tähtitornin kunniakkaasta menneisyydestä. Tähtitieteellinen yhdistys Ursa siirtyy tähtitornille ja vas- taa pitkälti kävijöiden palvelemisesta. Oloissamme harvinaisen arvokas ra- kennus ja sen alkuperäisillä paikoillaan säilyneet havaintoinstrumentit ker- tovat maailmanmitassa merkittävästä panoksesta, jonka Helsingin tähtitorni on sivistykselle antanut. 11
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above