kana, Kasavuorena, josta voitiin tarkkailla rannikkoväylää ja vaaran uha- tessa sytyttää merkkituli mäen huipulle. Johdonmukaisena jatkona tälle oli mäen linnoittaminen osaksi Viaporin linnoituskokonaisuutta. Bastionirinta- ma rakennettiin kaupunkiin päin ja ristittiin Ulriikaporiksi, minkä seurauk- sena myös mäki ja ympäröivä kaupunginosa saivat uuden nimen. Linnoitus poistui käytöstä pian Helsingin pääkaupungiksi tulon jälkeen vuonna 1812 ja sen kivet käytettiin jälleenrakennukseen. Seuraavaksi mäelle kaavailtiin merikoulua tähystystorneineen J. A. Ehrenströmin asemakaavassa, kunnes yliopiston Helsinkiin muutto vaihtoi sen tilalle Carl Ludvig Engelin astro- nomisen observatorion, joka valmistui vuonna 1834. Sataman ja epäsäännöllisen esikaupunkiasutuksen levittäytyessä Tähtitor- ninvuoren ympärille siitä tuli sosiaalisesti leimautunut ”hampuusien” olin- paikka. Toisaalta näköala houkutteli säätyläisiäkin kallioille silloin, kun oli jotain erityistä nähtävää. Helsingin laivaliikenne oli ennen jäänmurtajien ai- kaa talvikuukaudet jäiden pysäyttämää, ja korkealta katselupaikalta näkyivät ensimmäisinä sekä sulaveden juova että ensimmäiset laivojen mastot tai sa- vut horisontissa. Poikkeuksellisen spektaakkelin tarjosi Viaporin pommitus Krimin sodassa, jota ihmettelemään matkustettiin varta vasten Ruotsista asti. Suunnitelma puutarhakaupunginosasta 1800-luvun alkupuolella Suomen säätyläispiireissä yleistyi ajatus käsittele- mättömän luonnon kauneudesta. Sitä levittivät suomalaisia maisemia esit- televät litografi ajulkaisut, jotka opettivat katselemaan omaa ympäristöä ku- vamaisena esityksenä ja liittämään siihen erilaisia abstrakteja merkityksiä — sieluntiloja, paikallisylpeyttä tai isänmaallisuutta. Säätyläiset alkoivat ha- keutua korkeille näköalapaikoille niin maalla kuin kaupungeissa ja niitä alet- tiin muokata tarkoitusta varten. Tähtitorninvuorelta avautui kolmenlaisia nä- kymiä: Kauppatorin suuntaan vilkas satamapanoraama ja empire-Helsingin merellinen julkisivu, itään Viaporin linnoitussaaret ja etelään, Kaivopuistoa lukuun ottamatta, lähes rakentamaton meri- ja rannikkomaisema. Viaporin näkymä yhdistettiin ihmisten mielissä vuoden 1808 häpeälliseen antautu- miseen Suomen sodassa. Tähtitorninvuori itse yksinäisine observatorioineen alkoi pistää silmään kaupunkikuvassa. Maistraatti hankki jo vuonna 1865 Helsinkiin ruotsalaisen puutarha-arkkitehdin Knut Forssbergin, joka samoihin aikoihin liikkui muu- allakin Suomessa ja suunnitteli mm. Turun Ruissalon kansanpuiston. Lehti- tietojen mukaan Forssberg ehdotti Tähtitorninvuorelle kokonaista puutarha- kaupunginosaa, jossa huvilat olisi porrastettu rinteisiin ja lakialue istutettu puistoksi. Samantapainen järjestely esiintyi myös hänen Henrik Borgströ- mille, Kaivopuiston ja Töölön puiston eli Eläintarhan perustajalle, samal- la käynnillä tekemässään Eläintarhan huviloiden järjestelyehdotuksessa. Forssbergin Tähtitorninvuoren suunnitelma on ensimmäinen tiedossa ole- va puutarhakaupunginosahanke Suomessa mutta se oli ilmeisen epärealisti- 16
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above