vallitsikin juuri Tähtitorninmäen soveltuvuudesta eduskuntatalon paikaksi ja ensimmäinen sija annettiin Hilding Ekelundin Tähtitorninmäelle sijoit- tuvalle ehdotukselle. Eduskuntatalon nykyinen paikka, Oopperan tontti, si- joittui kolmanneksi. Sijoituskilpailun ratkettua hanketta edistänyt eduskuntatalolautakunta oli edelleen erimielinen parhaimmasta sijainnista ja pyysi lausunnot Suomen Arkkitehtiliitolta ja Helsingin kaupunginvaltuustolta kilpailun kärkiehdo- tuksista. Arkkitehtiliiton lausunnon mukaan Eduskuntatalon sijoittamisen Tähtitorninmäelle teki hankalaksi se, että tontilla oli jo observatorio. Kahden erilaisen rakennuksen yhtenäinen sijoittaminen puistoon olisi haasteellista. Eduskuntatalo tulisi myös tuhoamaan arvokasta puistoa Tähtitorninmäellä. Arkkitehtiliiton mukaan sijainti olisi mahdollinen vain, jos eduskuntatalo ra- kennettaisiin observatorion paikalle. Kaupunginvaltuuston lausunnosta sel- viää, ettei se ollut valmis luopumaan Tähtitorninmäen tontista. Lausunnossa eduskuntatalon ainoaksi mahdolliseksi sijainniksi jäi kilpailussa kolmannek- si sijoittunut Oopperan tontti. Päätös rakennuksen sijoittamisesta nykyisel- le paikalleen Mannerheimintien varteen syntyi lopulta käytännön ja Hel- singin kaupungin sanelemin ehdoin. Alue ei ollut monien kansanedustajien eikä Arkkitehtiliiton mielestä paras paikka uudelle eduskuntatalolle, sillä se sijaitsi silloisen keskustan laidalla ja siltä puuttui toivottu merellinen ulot- tuvuus. Eduskuntatalon suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Borg- Sirén-Åbergin laatima ehdotus. Johan Sigfrid Sirénin suunnittelema edus- kuntatalo valmistui Arkadianmäelle vuonna 1931. Monumentaalisuuden logiikka Vaikka historiallisesti tarkasteltuna Tähtitorninmäkeä voi pitää suosituim- pana sijoitusvaihtoehtona eduskuntatalolle, myös sen nähtiin olevan hie- man syrjäinen kohde. Syksyllä 1908 eduskunnassa käydyssä keskustelussa kansanedustaja Edvard Valpas (sd) ihmetteli yleistä intoa rakentaa Tähti- torninmäelle. Valpas puolusti jo tuolloin uuden eduskuntatalon sijoittamista nimenomaan Töölön kaupunginosaan, sillä se tulisi olemaan tulevaisuuden Helsingin keskellä, Tähtitorninmäen jäädessä syrjään, kun kaupunki tulevai- suudessa levittäytyisi. Eduskuntatalosta kirjoittaneen Riitta Nikulan mukaan Arkadianmäen aluetta puolsi myös pyrkimys nostaa Helsinki eurooppalai- seksi suurkaupungiksi ja siirtää valtakeskus pois ”tsaristiselta” Senaatintoril- ta3). Itsenäistyneen Suomen pääkaupungille haluttiin hakea eduskuntatalon sijoittamisen kautta uutta monumentaalista keskustaa, joka tulisi viitoitta- maan tietä myös tulevaisuuden kaupunkisuunnittelulle. Tähtitorninmäelle sijoitetut monumentaalirakennusten suunnitelmat kertovat alueeseen kohdistetusta suuresta arvostuksesta. Tähtitorninmäki on osa maisemallista linjaa, joka jatkuu Eteläsataman ja Kauppatorin kautta Katajanokan rantaan. Kyseinen rantaviiva on saavuttanut ikonisen aseman Helsingin symbolina. Se näkyy ensimmäisenä kaupunkiin mereltä päin saa- 31
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above