vuttaessa ja on eräänlainen näyteikkuna kaupunkiin tuleville vierailijoille, turisteille, muulle maailmalle. 2000-luvun monumentaalisten rakennushank- keiden sijoituskohteita koskevissa keskusteluissa Tähtitorninmäki puistoi- neen on jätetty rauhaan ja katse on lipunut rantaviivaa pitkin itään, Kataja- nokalta vapautuviin rantatontteihin. Viitteet: 1) Valtiopäivät 1908 (II). Asiakirjat I-V. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 10, 21.10.1908. 2) Valtiopäivät 1908 (II). Pöytäkirjat III. Istunto 30.10.1908. 3) Nikula 1990, 76. Kirjallisuus: Häyrynen, Maunu: Helsingin Tähtitorninvuoren maiseman kehitys 1700-luvulta 1900-luvun alkuun. Pro gradu -tutkielma. Taidehistorian oppiaine. Helsingin yliopisto. Helsinki 1989. Hakala-Zilliacus, Liisa-Maria: Suomen eduskuntatalo — Kokonaistaideteos, itsenäisyysmonumentti ja kansallisen sovinnon representaatio. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002. Kervanto Nevanlinna, Anja: Kadonneen kaupungin jäljillä: kaupunkihistorian kirjoituksia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002. Nikula, Riitta: J. S. Sirénin eduskuntatalo. Suomen eduskunta. Tausta, toiminta, rakennus. Suomen eduskunta. 73–97, Helsinki 1990. Westerbom, Thomas: Folkets suverenität förstenad: lantdagens hus som politiskt problem i Finland före självständigheten år 1917 med särskildt fokusering på perioden 1906–1912. Helsingin yliopisto, Helsinki 2004. Lisäksi aihetta käsittelevät Valtiopäivien pöytä- ja asiakirjat vuosilta 1907–1924 ja Eduskuntatalon rakentamiseen liittyvät asiakirjat, jotka sijaitsevat Eduskunnan arkistossa. 32
Tähtitorninmäki
To see the actual publication please follow the link above