Pysy polulla - retkeile vastuullisesti

Haluatko lämmittää eväitä nuotiolla tai telttailla? Luontokohteeseen tutustuminen ennakkoon tuo sujuvuutta retkeen ja auttaa löytämään sopivat reitit ja mahdolliset palvelut. Selaile retkivinkkejä ja tutustu Helsingin luontokohteisiin.

• Tutustu mantereen luontokohteisiin ja saariin sekä retkeilyn sisältöihin uusilla verkkosivuilla: Ulkoilu, puistot ja luontokohteet.
• Luonnonsuojelualueiden rauhoitusmääräykset ohjaavat retkeilyä erityisen herkillä luontoalueilla. Tutustu Helsingin luonnonsuojelualueisiin ja luonnonmuistomerkkeihin sekä selaile Helsingin luontotietoja kartalla. Siirry Luonnonsuojelu ja monimuotoisuus -verkkosivulle
• Tutustu ympäristökasvatusmateriaaleihin, kuten vastuullisille retkille johdattavaan Metsäseikkailuvihkoon, luontoretkivideoihin sekä kirjalliseen Helsingin upeimpia luontoelämyksiä Ympäristökasvatus ja luontokeskus -sivulla.
• Etsi Helsingin luontokohteiden lisäksi myös muita hyviä retkipaikkoja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen eli Uuvin verkkosivuilta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) 
• Retkeilijöiden tekemiä lajihavaintoja luontokohteista voi tutkailla iNaturalist(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) –lajintunnistussovelluksen avulla. Sovellus auttaa omien havaintojen tunnistamisessa ja tallentaa tietoja tutkimuskäytössäkin hyödynnettävään Laji.fi -portaaliin. Katso video iNaturalist –sovelluksen käytöstä.(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
• Tutustu pääkaupunkiseudun luontoon kuntien järjestämillä maksuttomilla opastetuilla luontoretkillä. Löydät retket vuosittain ilmestyvästä Pääkaupunkiseudun luontoretkikalenterista. Painettu kalenteri ilmestyy keväisin Helsingin kirjastoihin. Katso tulevat luontoretket.

Suosituilla virkistysalueilla on paljon käyttäjiä, mikä saattaa johtaa luonnon kulumiseen. Herkät luontoalueet eivät kestä jatkuvaa tallaamista merkittyjen reittien ulkopuolella. Tallaamisen seurauksena kasvillisuus katoaa, polut levenevät ja uusiakin polkuja saattaa syntyä. Ympäristö ja lajisto muuttuvat, eikä luonto välttämättä palaudu enää ennalleen.

Kuluminen saattaa lisääntyä ja polut leventyä lyhyessäkin ajassa, kuten koronapandemian aikana havaittiin. Vuonna 2020 luonnonsuojelualueille Pornaistenniemeen ja Kallahdenharjulle rakennettiin aitoja, jotta luonto polkujen ulkopuolella säästyisi ja paljaaksi kuluneilla alueilla olisi mahdollisuus palautua. Kulunohjauksella ja erilaisia rakenteilla suojellaan herkkiä luontoalueita.

Merkityillä reiteillä ja pääpoluilla pysyminen on helppo tapa suojella luontoa.

Luonnossa liikkujalla on iso vastuu siitä, miten luonto voi, mutta onneksi vastuullinen retkeily on helppoa. Helsingin luontoalueilla on paljon käyttäjiä, jolloin kävijöiden rooli korostuu entisestään. Toisaalta jo yksikin huolimaton tulenkäsittelykerta, laiton nuotio tai irti päästetty koira lintuluodolla saattaa aiheuttaa mittavia tuhoja.

Näillä eväillä nautit Helsingin luonnosta fiksusti

• Tee tuli vain sille merkityille paikoille, keittokatoksiin ja virallisille tulipaikoille. Ota tarvittaessa mukaan omat polttopuut, älä revi nuotiomateriaalia ympäröivästä luonnosta.
• Ruohikko- tai metsäpalovaroituksen aikaan tulen saa tehdä ainoastaan hormillisissa keittokatoksissa erityistä varovaisuutta noudattaen. Suosittelemme varoitusten aikaan eväitä, jotka eivät vaadi tulipaikan käyttöä. Tarkista voimassa olevat varoitukset Ilmatieteenlaitoksen verkkosivulta(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).
• Ulkoilualueiden roskikset täyttyvät nopeasti. Retkeile roskatta pakkaamalla eväät rasioihin ja termoksiin jo kotona. Ota retkelle mukaan myös roskapussi – voit korjata pois luontoon jo karanneita roskia.
• Pidä lemmikit aina kytkettynä. Pesimäaikaan kiinnitä huomiota siihen, ettei lemmikki pääse hätyyttelemään lintuja tai muita eläimiä ja niiden poikasia. Pidä etäisyyttä myös itse. Linnut pesivät ihan kulkureittiemme läheisyydessä, esimerkiksi Helsingin keskustassa Töölönlahdella. 
• Suojele luontoa kulumiselta – pysy merkityillä reiteillä ja poluilla.
• Nauti luonnon rauhasta ja ylläpidä sitä.

Helsingissä on noin 130 kilometriä rantaviivaa ja 300 saarta. Luontoviisas vesillä liikkuja -verkkosivu ohjaa niin vanhat kipparit kuin uudetkin vesilläliikkujat nauttimaan merellisestä Helsingistä luonto huomioiden. Noin puolet Helsingin luonnonsuojelualueista sijaitsee saaristossa, ja maihinnousu joillekin saarille ja lintuluodoille on pesimäaikaan (tavallisesti 1.4. - 15.8.) kokonaan kielletty. Näihin luotoihin tulee myös säilyttää 25-50 metrin etäisyys vesillä liikkuessa.

Saaristoluonto on myös herkkä kulutukselle ja altis roskaantumiselle. Helppo tapa suojella merellisiäkin luontokohteita on tutustua merkittyihin reitteihin ja alueiden sääntöihin jo etukäteen. Poimi verkkosivulta vinkit fiksuun liikkumiseen vesillä ja saaristossa.

Luontoviisas vesillä liikkuja(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)

Jos havaitset luontoalueella tulipalon, soita aina yleiseen hätänumeroon 112. Yleisen hätänumeron kautta tavoitat tarvittaessa myös poliisin ja venepoliisin. 

Jos näet kesäkaudella 1.4.-15.8. maihinnousua suojelluille saarille tai vesillä liikkumista rauhoitetuilla lintuvesialueilla, soita 112. Jos olet epävarma toiminnan laillisuudesta, voit ottaa virka-aikana yhteyttä luontovalvojaan (puh. 050 364 9001) tai ympäristöpalveluihin (asiakaspalvelu puh. 09 310 22111).

Voit lähettää  meille viestin luvattomista tulipaikoista ja roskaantuneista keittokatoksista palautejärjestelmän(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) kautta. Luonnonsuojelualueella oleva avotuli on aina laiton ja pitäisi sammuttaa. Kiireellisissä tapauksissa ota yhteyttä poliisiin hätänumeron kautta. 

Luonnonsuojelualueiden ensisijainen tehtävä on suojella alueen luontoa. Siksi luonnonsuojelualueiden käyttöä on rajoitettu rauhoitusmääräyksillä. Monet luonnonsuojelualueet ovat kuitenkin myös suosittuja virkistysalueita. Tarkista karttapalvelusta sijaitseeko retkikohteesi luonnonsuojelualueella(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Löydät rauhoitusmääräykset rauhoituspäätöksestä aluetta klikkaamalla. Luonnonsuojelualueiden rajoituksissa on aluekohtaisia eroja, mutta myös kaikille yhteisiä sääntöjä ja suosituksia.

• Helsingin luonnonsuojelualueet on merkitty maastoon vihreävalkoisin rajamerkein sekä rauhoitusmääräyskyltein. Osalla alueista on myös valkoisia maalimerkkejä puissa. Rauhoitusmääräyskyltit kertovat kunkin suojelualueen aluekohtaiset säännöt. Nämä kyltit ovat kuin vierailuohjeita – lue ensin ja piipahda sitten.
• Tulenteko, grillaaminen sekä leiriytyminen on kielletty kaikilla Helsingin luonnonsuojelualueilla.
• Luonnonsuojelualueilla ei saa vahingoittaa eläimiä eikä kasveja.
• Kasvien ja niiden osien kerääminen on kielletty. Sienestys on useimmiten sallittu ja marjastuskin toisinaan. Tarkista aluekohtaiset rauhoitusmääräykset. Sekä sienestys että marjastus on kielletty seuraavilla luonnonsuojelualueilla: Östersundomin lintuvedet, Roosinmäki, Itäniityn laakso ja Vantaanjoentörmä.
• Lemmikit on pidettävä aina kytkettynä, kuten muuallakin kaupungissa.

• Liikkumisen rajoittaminen luonnonsuojelualueilla perustuu luonnonsuojelulakiin. Rajoitusten perusteena on alueen eliölajiston ja luontotyyppien suojelu.
• Rauhoitusmääräykset kieltävät polun ulkopuolella liikkumisen osalla luonnonsuojelualueista.
• Herkkä luonto ei kestä jatkuvaa tallaamista ja kulutusta. Varminta on pysyä luonnonsuojelualueilla aina merkityillä reiteillä ja pääpoluilla, vaikka tästä ei olisi erillistä mainintaa rauhoitusmääräyksissä.

• Pyöräilyn rajoittaminen luonnonsuojelualueilla perustuu luontoarvojen säilyttämiseen, erityisesti kasvillisuuden kulumisen vähentämiseen. Pyöräily on voitu kieltää erityisillä perusteilla.
• Seuraavilla luonnonsuojelualueilla pyöräilyä ei ole sallittu lainkaan: Pitkäkosken rinnelehdot, Haltialan aarnialue, Niskalan arboretum, Ruutinkosken lehto, Vantaanjoentörmä, Itäniityn laakso (paitsi Tonttuvuorentiellä), Kruunuvuorenlampi (paitsi Zatopekinsuoralla), Rastilan neva, Slåttmossenin luonnonsuojelualue sekä Östersundomin lintuvesien suojelualue.
• Pyöräily luonnonsuojelualueilla on usein rajoitettu merkityille reiteille. Esimerkiksi seuraavilla suojelualueilla ei ole sallittua pyöräillä merkittyjen reittien ja polkujen ulkopuolella: Haltialanmetsä, Kallahdenharju, Kallahden rantaniitty, Uutelan Särkkäniemi, Mölylä, Jollaksen räme, Maununneva, Vikkulla-Kasaberget sekä Stansvikin lehto ja kaivosalue.
• Lammassaareen johtavalla lankkupolulla pyöräilykielto perustuu turvallisuussyihin. Kielto pohjautuu siihen, että lankkupolku katsotaan tieliikennelain mukaiseksi tieksi.
• Sipoonkorven kansallispuiston alueella pyöräily on sallittu. Metsähallitus kehoittaa pysymään selvästi erottuvilla poluilla ja huomioimaan muut polulla liikkujat. Tutustu maastopyöräilijän etikettiin Suomen Ladun sivuilla(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun).