Alvar Aallon suunnittelema Finlandia-talo on Suomen tunnetuimpia moderneja rakennuksia. Helsingin kaupungille on omistajana tärkeää säilyttää rakennus arvoisessaan asemassa nyt ja tulevaisuudessa. Kaupunki alkoi suunnitella vuonna 1971 valmistuneen rakennuksen peruskorjausta vuonna 2021. Nyt kävijöitä odottavat modernit ja esteettömät tilat.
Suojeltujen seinien takana on modernia teknologiaa
Suojellun rakennuksen tilat näyttäytyvät kävijälle entisenlaisina, sillä perusparannuksessa alkuperäinen ilme säilytettiin mahdollisimman hyvin. Suurimmat näkyvät muutokset sisätiloissa ovat uudet näyttely-, kahvila-, ravintola- ja myymälätilat. Myös kulkeminen talossa on aiempaa esteettömämpää, koska sinne on lisätty hissejä sekä esteettömiä katsomopaikkoja ja wc-tiloja.
Alun perin työntekijöille rakennetut, rakennuksen pohjoispäädyssä sijaitsevat, asunnot on kunnostettu majoituskäyttöön, ja maan alle on sijoitettu uusi keittiö sekä teknisiä tiloja.
– Taloteknisten vaatimusten vuoksi maan alle on rakennettu lähes kaksituhatta neliötä teknistä tilaa. Suunnittelijat ja urakoitsija ovat onnistuneet erinomaisesti uuden rakentamisessa suojellun talon ahtaisiin tiloihin ilman, että ulkonäkö muuttuu, kertoo projektinjohtaja Mika Heimala Helsingin kaupunkiympäristön toimialalta.
Sadat rakentamisen ja entisöinnin ammattilaiset ovat olleet kunnostamassa kuluneita pintoja ja kalusteita. Talo on saanut myös uudet julkisivumarmorit. Energiatehokkuutta parantavat muun muassa uudet ikkunat, uudenlaiset eristeet ja hukkalämmön talteenotto.
– Kaupungin tavoite on tehdä rakennuksistaan mahdollisimman energiatehokkaita. Finlandia-talossa tämä on onnistunut muun muassa lasivaahdosta tehdyn vedenpitävän julkisivun lämmöneristeen ja tarkasti automatisoidun ilmanvaihdon avulla. Myös parituhatta arvovalaisinta on päivitetty led-valoilla toimiviksi, Heimala sanoo.
Kiertotalous tärkeässä osassa
Perusparannuksessa on pyritty hyödyntämään rakennuksessa jo ollut materiaali mahdollisimman tarkasti. Kunnostettua on saatu esimerkiksi yli 60 prosenttia talon kaikista ovista sekä yli 70 prosenttia ikkunoista. Rakennuksen listoja on irrotettu ja palautettu jalka-, ovi- ja ikkunalistoiksi noin seitsemän kilometrin verran. Pääosa puretusta julkisivumarmorista on kierrätetty käytettäväksi uudelleen raaka-aineena. Marmori on myyty edelleen, ja siitä on valmistettu muun muassa ainutlaatuisia lattiamateriaaleja.
Valmista tavoiteajassa ja -budjetissa
Perusparannuksen suunnittelusta on vastannut Helsingin kaupunkiympäristön toimiala. Hankkeessa on ollut mukana 38 toimihenkilöä. Pääurakoitsijana on toiminut Skanska Talonrakennus Oy, joka on työllistänyt samanaikaisesti enimmillään 250 henkeä.
Perusparannusurakka kattoi koko Finlandia-talon kongressisiipeä lukuun ottamatta. Urakka saatiin toteutettua 136,5 miljoonan euron enimmäishinnassa.
– Finlandia-talon avautumista on todella odotettu. Upea Finlandia-sali täyttyy konserteista, ja oikeastaan koko vuosi on viihteen juhlaa, kansainvälisiä kongresseja, yritystapahtumia tai yhtiökokouksia unohtamatta. Puhummekin ennemmin Finlandia-talon avajaisvuodesta kuin avajaiskuukaudesta, kertoo Finlandia-talon toimitusjohtaja Johanna Tolonen.
Finlandia-talo aukeaa yleisölle tammikuussa 2025. Toiminta jatkuu siihen saakka Pikku-Finlandiassa.
