Syntyvyys on Suomessa matalimmillaan suurissa kaupungeissa kuten Helsingissä, joissa myös perheasuntojen osuus koko asuntokannasta on pienin. Vähintään neljä huonetta sisältäviä asuntoja on alle viidennes asuntokannasta paitsi Helsingissä, myös Tampereella ja Turussa. Syntyvyys on laskenut voimakkaasti monissa Suomen verrokkimaissa vuoden 2010 jälkeen, mutta Suomessa erityisen nopeasti.
Asuinalueiden välillä huomattavia eroja syntyvyydessä
Pääkaupunkiseudun asuinalueiden välillä on huomattavia eroja syntyvyydessä. Kun helsinkiläisnaiset yleensä saavat elinaikanaan vain yhden lapsen kokonaishedelmällisyysluvulla mitattuna, joillakin asuinalueilla kuten Helsingin Paloheinässä vastaava luku on lähempänä kahta. Merkittävää vaihtelua on myös perheasuntojen osuudessa asuinalueiden asuntokannasta. Perheasuntojen runsaus osuu usein samoille alueille kuin korkea syntyvyys.
Lapsiperheet muuttavat yleensä silloin, kun lapset ovat pieniä. Perheet etsivät omiin tarpeisiinsa sopivampaa asuntoa. Se, ettei tällaista asuntoa löydy helposti, tai että omistusasuntoon on korkeiden hintojen vuoksi vaikeaa päästä käsiksi, heijastuu myös perheellistymisen ajoitukseen sekä lopulliseen lapsilukuun. Kansainvälisesti vertaillen esimerkiksi Skandinavian kaupungeissa asunnot ovat tyypillisesti suomalaisia kaupunkiasuntoja suurempia, joten lapsiperheille sopivia asuntoja on niissä paremmin tarjolla.
Hedelmällisessä iässä oleva väestö keskittyy yhä voimakkaammin suurkaupunkeihin
Hedelmällisessä iässä olevista suomalaisista jo puolet asuu vähintään 100 000 hengen kaupungeissa, ja osuus on kasvanut tasaisesti jo useamman vuosikymmenen ajan. Myös Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suunta on sama, mutta kaupungistumisaste ei Skandinaviassa ole vielä yhtä korkea kuin Suomessa.
Hedelmällisessä iässä olevan väestön keskittyminen suuriin kaupunkeihin voi heijastua kansalliseen hedelmällisyysasteeseen, sillä kaupungeissa hedelmällisyys on maaseutua alhaisempaa. Kaupungeissa ero toteutuneen ja ihanteellisen lapsiluvun välillä on maaseutua suurempi.
Vaikka perheasuntojen lisääminen kaupungeissa ei välttämättä suoraan vaikuta hedelmällisyyden tasoon, se saattaa joidenkin kohdalla helpottaa perheasunnon löytämistä. Lapsia hankkivat jäävät harvemmin asumaan yksiöihin ja kaksioihin, joten jos asuntokanta koostuu pääasiassa tämän kokoluokan asunnoista, alueellinen hedelmällisyys jää matalaksi. Asuntorakenteen ja hedelmällisyyden välisestä yhteydestä olisi tärkeää saada lisää tietoa, ja jatkotutkimus voisikin auttaa tämän ymmärtämisessä.
