Asfaltoinnit ovat Hämeentien uudistuksessa noin puolessa välissä, joten asfalttitöitä on vielä edessä pitkin kesää. Seuraavien viikkojen aikana asfaltoidaan ainakin Viidennen linjan pyörätietä, jalkakäytäviä Hakaniemen torikadun risteyksessä ja välillä Näkinkuja–Haapaniemenkatu sekä kiskojen välejä Neljännen linjan kohdalla.
Paikalla on aina liikenteenohjaus, jos asfaltointeja tehdään Hämeentien suljetun työmaa-alueen ulkopuolella. Osa asfaltoinneista tehdään yöaikaan, jolloin niistä voi aiheutua jonkin verran meluhaittaa asukkaille.
Asfaltoinnissa on monta vaihetta
Asfaltoinnissa pienenkin pätkän täyttämiseen vaaditaan paljon valmistelua. Kaikki alkaa hyvissä ajoin liikennejärjestelyiden suunnitelulla. Esimerkiksi jalkakäytäviä on asfaltoitava osissa, jotta kulku taloihin säilyy koko ajan.
Jos uusi asfaltti laitetaan vanhan päälle, jyrsitään ylin kerros vanhasta pinnasta pois. Ennen sitä on kuitenkin laskettava maassa olevat kaivot vanhan asfaltin pinnan alapuolelle, jotta jyrsintäkone ei osu kaivojen kansiin. Jyrsityn pinnan päälle levitetään liimaa – tarkemmin sanottuna bitumiemulsiota, jotta uusi pinta-asfaltti tarttuu vanhaan kiinni. Sen levitetään päälle uusi asfaltti kaista kerrallaan. Lopuksi kaivot nostetaan takaisin samaan korkeuteen.
Kun asfaltointia tehdään kohtaan, josta vanha asfaltti on poistettu kokonaan, joudutaan tekemään useampia kerroksia. ”Murskeen päälle laitetaan rakennetta tukevaa pohja-asfalttia. Sen päälle levitetään puolestaan välikerros ja pinnalle vielä kulutusta kestävä pintakerros. Jokaisen kerroksen pitää myös ehtiä jäähtymään välissä”, Joni Tuulaniemi Asfalttikallio Oy:stä kertoo.
Massaa tarvitaan neliömetrin alalle noin 125-150 kiloa kerroksen paksuudesta riippuen. Tämän vuoksi lisää massaa on jouduttava tuomaan rekoilla tasaiseen tahtiin. Juuri nämä rekat voivatkin haitata hieman liikennettä seuraavien viikkojen aikana, kun asfaltointeja tehdään eri puolilla Hämeentietä.
Yllätyksiä vanhan asfaltin alla
Aina prosessi ei mene kuitenkaan näin suoraviivaisesti: esimerkiksi Vilhonvuorenkadulla vanhaa asfalttia jyrsittäessä törmättiin yllättäen arviolta 40- tai 50-luvulta peräisin oleviin mukulakiviin. Kivet venyttivät aikataulua yli viikolla, sillä oli tehtävä uudet suunnitelmat ja saatava niihin hyväksyntä työn tilaajalta.
Destian Teijo Hyvärisen mukaan yhteistyö on kuitenkin sujunut jouhevasti. ”Meillä kaikilla on yhteinen tavoite eli tehdä valmista mahdollisimman nopeasti, turvallisesti ja laadukkaasti.”
Vaativaa työtä säiden armoilla
Kaivojen nostaminen ja laskeminen sekä erityisesti reunapaikkojen asfaltointi, kuten jalkakäytävien seinänvierustat on tehtävä käsin. Haastavia paikkoja ovat myös raitiovaunukiskojen ympäristöt. ”Työtä joudutaan tekemään osin kaivinkoneella, sillä asfaltinlevittäjällä pystytään kulkemaan kiskojen päältä vasta, kun tehdään ihan ylintä kerrosta”, Joni Asfalttikallio Oy:stä kertoo.
Asfaltointi on riippuvaista olosuhteista. Massa on valtavan kuumaa – kerroksesta riippuen 120-150-asteista. Helteet tekevät paitsi ammattilaisten työstä vielä entistä hiostavampaa, myös hidastuttavat kerrosten jäähtymistä. Täydellinen asfaltointisää onkin tuulinen ja pilvinen, muttei kuitenkaan liian kylmä. Alle 10 asteessa lopputuloksesta ei enää tule välttämättä tasainen, ja siksi myös Hämeentiellä asfaltoinnit pyritään saamaan valmiiksi ennen talven tuloa.
Teksti ja kuvat: Elli Pukkinen
