Selvityksessä liikenteen päästövähennyksistä ehdotetaan, että Helsingin alueelle tulisi vaiheittain laajentuva alue, jonka sisällä saisi ajaa vain päästöttömillä ajoneuvoilla. Päästötön liikennejärjestelmä kannustaisi vaihtamaan päästöttömään autoon, käyttämään julkista liikennettä, pyöräilemään tai kävelemään lyhyillä matkoilla. Mahdollisissa rajoituksissa ja poikkeuksissa otettaisiin huomioon asukkaiden erilaiset tarpeet.
- Helsinki on onnistunut vähentämään ilmastopäästöjään merkittävästi. Lämmityksen ja sähkönkulutuksen päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Sen sijaan liikenteen päästöt eivät ole vähentyneet riittävän nopeasti. Nyt valmistunut selvitys osoittaa selkeän keinovalikoiman liikenteen päästövähennysten toteuttamiselle, kertoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.
Ympäristövyöhykkeen avulla vähennettäisiin kaupungin kasvihuonekaasupäästöjä ja liikenteen aiheuttamaa meluhaittaa sekä terveydelle haitallisia ilmansaasteita. Ennen kuin lopullinen päätös ympäristövyöhykkeestä voidaan tehdä, arvioidaan, miten vyöhyke vaikuttaisi esimerkiksi kaupungin talouteen, erilaisessa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten liikkumiseen ja yritysten toimintaan. Toimenpiteiden valmistelussa huomioidaan mahdollisimman hyvin asukkaiden ja sidosryhmien tarpeet.
Ympäristövyöhykkeillä huomattavat terveysvaikutukset
Liikenteen päästöjen vähentäminen parantaisi samalla merkittävästi kaupunkilaisten terveyttä. Ympäristön ilmanlaatu paranisi, kaupunkitilan melu vähenisi ja liikenneturvallisuus kohenisi. Kävely ja pyöräily puolestaan lisäisivät arkiliikunnan määrää. Samalla viihtyisyys kaupungissa kohentuisi. Etenkin keskustassa asuville ja liikkuville terveysvaikutukset olisivat myönteiset.
Nopeammin kohti vähäpäästöistä autokantaa
Latausinfran kehittäminen ja taloudelliset kannusteet kiihdyttäisivät kohti päästötöntä liikennettä. Kaupungin tuki latauspisteiden rakentamiseen yksityisille kiinteistöille helpottaisi sähköautojen käyttöönottoa ja vähentäisi lataamiseen liittyviä esteitä. Helsinki voisi selvittää myös romutuspalkkiota saastuttavan auton hävittämiseksi ja päästöttömän ajoneuvon hankintaan, mikä nopeuttaisi siirtymää kohti vähäpäästöisempää autokantaa. Kaupunkilainen voisi käyttää palkkiota myös sähköpyörän hankintaan tai joukkoliikenteen lippuihin.
Tehokkaampaa kaupunkitilan käyttöä
Helsingissä laajennettaisiin myös vaiheittain pysäköintimaksuja ja -rajoituksia. Linjaus olisi osa jatkuvaa pysäköinnin kehitystä. Kantavana teemana on, että kaupunkitilaa käytetään tulevaisuudessa tehokkaammin. Tiivistyvä kaupunkirakenne kannustaa ennen kaikkea kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Yleisten alueiden rajoittamattomaan pysäköintiin esitetyt muutokset on jo päätetty pysäköintipolitiikassa, mutta päästövähennyksille annetun aikataulun vuoksi niitä nopeutettaisiin. Tämä tarkoittaisi esikaupunkialueilla sitä, että nykyisin rajoittamaton kadunvarsipysäköinti olisi joko aikarajoitettua tai maksullista.
Ulkopuoliset kompensaatiokeinot
Ennusteen mukaan Helsinki saavuttaa 80 prosenttia päästövähennystavoitteestaan vuoteen 2030 mennessä. Jäljelle jäävät päästöt olisi joko kompensoitava tai sitten olisi toteutettava päästöjä vähentäviä lisätoimenpiteitä. Liikenne tulee muodostamaan päästöistä valtaosan. Mitä enemmän liikenteen päästöjä onnistuttaisiin vähentämään, sitä enemmän saataisiin paikallishyötyjä, joihin kuuluvat myös kaupunkilaisten terveysvaikutukset. Tällöin ei myöskään jouduttaisi investoimaan kalliisiin ulkopuolisiin kompensaatiokeinoihin.
Yhteistyötä ja tulevaisuuteen katsomista
Viime vuonna helsinkiläisistä koottiin kaupunkilaisten ilmastopaneeli puntaroimaan keinoja, joilla Helsinki voisi päästä liikenteen osalta päästövähennystavoitteisiinsa reilulla tavalla. Ilmastopaneeli sai valmiiksi julkilausuman (pdf), jossa painotettiin erilaisten liikkujien tarpeita, joukkoliikenteen ja pyöräilyn kehittämistä sekä talvikunnossapidon parantamista. Julkilausumaa on hyödynnetty suunniteltaessa liikennepäästöjen hillitsemistä.
Vuonna 2024 teetettiin tutkimus, jossa kaupunkilaisilta kysyttiin muun muassa polttomoottoriautoilla ajamisen rajoittamista kaupungissa. Vastanneista 44 prosenttia suhtautui rajoituksiin myönteisesti ja 32 prosenttia kielteisesti.
Haasteiksi liikenteen päästöjen vähentämisessä on tunnistettu sähköautojen käyttöönoton hitaus yleisen taloustilanteen takia sekä valtakunnallisen päätöksenteon vaikutukset kokonaisuuteen. Kaupunkien mahdollisuudet vaikuttaa päästöjen hillitsemisen kokonaisuuteen ovat kuitenkin rajalliset. Tärkeässä roolissa ovat niin valtakunnalliset kuin seudulliset päätökset – unohtamatta EU-tason linjauksia.
Mikäli EU:n tai valtion toimet vaikuttaisivat toteuttavan tavoitellut päästövähennykset liikenteen osalta, arvioidaan siinä tapauksessa uudelleen kaupungin omien toimenpiteiden tarkoituksenmukaisuutta.
Päätöksenteon jatko
Selvitys liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoista esitellään kaupunkiympäristölautakunnalle ensi viikon kokouksessa. Tämän jälkeen asia etenee vielä kaupunginhallitukseen. Lisää tietoa asiasta on luettavissa kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalta.
