Helsingin kaupunginmuseo kutsuu kaupunkilaiset mukaan vaikuttamaan Helsingin kulttuuriympäristöohjelman suunnitteluun Aarteeni Helsingissä –verkkokyselyn avulla. Helsingin kulttuuriympäristöohjelmassa 2020-2022 linjataan, miten arvokkaat kulttuuriympäristöt huomioidaan ja säilytetään sekä hyödynnetään voimavarana kaupungin jatkuvassa muutoksessa. Verkkokysely on avoinna 1.6.-31.8.2021.
Helsingillä on rikas rakennusperintö ja kulttuuriympäristöt eri ajoilta ovat yhteinen aarteemme. Yksi kaupunginmuseon tehtävistä on huolehtia siitä, että eri-ikäisiä rakennuksia ja aluekokonaisuuksia säilyy myös tuleville sukupolville. Helsingin kulttuuriympäristöohjelmassa linjataan, miten arvokkaat kulttuuriympäristöt huomioidaan ja säilytetään sekä toisaalta hyödynnetään voimavarana kaupungin kasvaessa ja tiivistyessä.
Kulttuuriympäristöjä voi hyödyntää esimerkiksi kaupunginosan imagon kehittämisessä, kaupunkilaisten omaehtoisen toiminnan edistämisessä ja kulttuuriympäristökasvatuksessa. Ohjelmassa halutaan luoda kaupunkisuunnitteluun väline, joka vähentää vastakkainasettelua ja lisää yhteistä ymmärrystä. Työtä tehdään yhdessä myös asukkaiden kanssa selvittämällä heidän suhdettaan helsinkiläiseen kulttuuriympäristöön, herättämällä kiinnostusta oman asuinalueen ja laajemmin helsinkiläisen kulttuuriperinnön käyttöön, hoitoon ja vaalimiseen.
Helsinkiläiset suosikkipaikat etsinnässä verkkokyselyn avulla
Kaupunginmuseo kutsuu nyt kaupunkilaiset mukaan vaikuttamaan Helsingin kulttuuriympäristöohjelman suunnitteluun. Museo on avannut Aarteeni Helsingissä –verkkokyselyn, jossa pyydetään yleisöä kertomaan mikä omassa lähiympäristössä on arvokasta kulttuuriympäristöä. Omista suosikkipaikoistaan Helsingissä voi kertoa museon verkkosivulla osoitteessa helsinginkaupunginmuseo.fi. Kysely on avoinna 1.6.-31.8.2021.
“Lähiympäristön merkitys on korostunut poikkeusolojen aikana. Ihmisillä on suuri kaipuu merkityksellisiin kokemuksiin, joita voi ammentaa myös kulttuuriympäristöistä. Kaupunkiympäristöt ja maisemat nähdään uusin silmin ja samalla niihin liittyvä historia on alkanut kiinnostaa entistä enemmän. Tämä on näkynyt museolla esimerkiksi Helsingin rakentumiseen liittyvän tietopalvelun kysynnän selkeänä kasvuna. Omatoimiset kaupunginosakierrokset ja arkkitehtuurikävelyt sekä pyöräretket kiinnostaviin luontokohteisiin ovat lisänneet kulttuuriympäristöjen arvostusta ja samalla koetaan kotipaikkaylpeyttä monipuolisen ja ajallisesti kerroksellisen helsinkiläisen kulttuuriympäristön äärellä”, kertoo projektipäällikkö Sari Saresto.
“Arvostan historian kerroksellisuutta lähiympäristössä. Omia suosikkipaikkojani ovat muun muassa sympaattiset lippakioskit, jotka rikastuttavat kaupunkitilan käyttöä. Lisäksi nautin kaupungissa maisemista, jotka elävät alati vuoden kierrossa ja vuorokauden hetkessä. Esimerkiksi työpaikallani Katariinankadulla pysähdyn aina fiilistelemään kaupungin sävyjä”, vinkkaa museonjohtaja Reetta Heiskanen.
Linkki verkkokyselyyn: Aarteeni Helsingissä(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuvassa: Ihmisiä Fleminginkadulla Karhupuiston laidalla toukokuussa 1970. Taustalla lippakioski. Kuva: Eeva Rista / Helsingin kaupunginmuseo
