Jätkäsaaren oranssit sillat ovat arkkitehdeille erikoisherkkua

Länsisatamankadun ylittävä uusi silta on lähes samanlainen kuin Välimerenkadun ylittävä silta.
Ilmakuva sillasta. Kuvan ottoaikaan sillan asfalttiin ei ollut vielä maalattu sinistä pyörätietä. Kuva: Harri Saarinen
Ilmakuva sillasta. Kuvan ottoaikaan sillan asfalttiin ei ollut vielä maalattu sinistä pyörätietä. Kuva: Harri Saarinen

Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston toinen oranssi silta avattiin lokakuun viimeisenä päivänä. Kevyen liikenteen silta ylittää Länsisatamankadun ja yhdistää puiston vanhan osan uuteen. Rakennusurakan viimeistelytyöt jatkuvat vuoden loppuun. Keväällä Länsisatamankadun varteen istutetaan metsävaahteroita ja amerikanjalopähkinäpuita.

Sillan osalta aikataulut pitivät melko hyvin. Projekti meni sujuvasti, eikä mitään kummallista sattunut, summaa projektinjohtaja Petra Rantalainen Helsingin kaupungilta.

Uusi oranssi silta on saman näköinen kuin Välimerenkadun ylittävä Rokkiporkkana-silta, mutta vähän pienempi. Vuonna 2018 käyttöön otettu Rokkiporkkana on pituudeltaan 44 metriä ja uusi silta on 37 metriä.

Uusi silta on myös keskeltä edeltäjäänsä kapeampi. Pohjoispuolella sillan pohjakansi haarautuu kahteen osaan,  kertoo siltojen sekä puiston suunnittelusta vastannut arkkitehti, toimitusjohtaja Outi Palosaari VSU maisema-arkkitehdeista.

Rakenteeltaan Länsisatamankadun ylittävä silta on Rokkiporkkanan kaltainen. Oranssit rakenteet ovat terästä ja ne valmistettiin konepajalla Liettuassa.

Uusi silta jatkaa Hyväntoivonpuiston suunnittelun lähtökohtana ollutta tarinaa puiston alla asuvasta örkistä. Molemmat sillat ovat kuin samaa örkin selkärankaa, joka paljastuu maanpinnan alta, Palosaari kertoo.

Värimaailma ja estetiikka siltoihin haettiin merikonteista ja satamanostureista.

— Sillat muodostavat kaksi merkittävää ja helposti tunnistettavaa maamerkkiä Jätkäsaareen.

Sillan moniulotteinen rakenne syntyi arkkitehtien ja insinöörien yhteistyönä. Rakennesuunnittelusta vastasi A-Insinööreihin kuuluva Ponvia.

— Suunnittelussa käytettiin 3d-mallinnusta. Ristikkorakenteisen, epäsymmetrisen sillan suunnittelu vaati insinöörityöltä paljon, mutta oli maisema-arkkitehdille erikoisherkkua, Palosaari kertoo.

Projektinjohtaja Rantalaisen mukaan sillan betonikantinen kulkuväylä on päällystetty asfaltilla ja sen pintaan on maalattu sininen pyörätie. Sillalta kulkureitit puiston uuteen osaan muuttuvat vielä puiston rakentumisen myötä. Rantalaisen mukaan puisto rakentuu useassa vaiheessa viereisten kortteleiden rakentumisen mukaisesti. Nyt on päästy rakentamaan puiston eteläosaa, jossa korttelin länsireuna on lähes valmiina.

Uusi silta lepää tukimuurien päällä, jotka imitoivat luonnon kalliota.  Hyväntoivonpuiston vanhan osan puolella sillan alta on kulku jätteen putkikeräysjärjestelmä Röörin koonta-asemalle, joka valmistui vuonna 2014. Uutta siltaa on siksi alueen asukkaiden kesken nimitetty Rööriporkkanaksi. Kaupungin työnimenä se ei ollut. 

— Puiston ja sillan suunnitelmat tehtiin jo vuonna 2009, eikä silloin ollut Rööristä vielä tietoakaan, Rantalainen sanoo.

Jätkäsaarelainen Allan Rosbäck on tyytyväinen, että uusi silta avattiin vihdoin.  Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm
Jätkäsaarelainen Allan Rosbäck on tyytyväinen, että uusi silta avattiin vihdoin. Kuva: Pipsa Sinkko-Westerholm

”Hienoa, että silta on auki”

Jätkäsaaressa asuva Allan Rosbäck ei ole keksinyt uudelle sillalle omaa nimeä.

—  Rööriporkkana kuulostaa hauskalta nimeltä, ihan niin kuin Rokkiporkkanakin, Rosbäck sanoo.

Hän oli seuraamassa sillan nostamista paikoilleen viime maaliskuussa. 

— Olin juuri silloin käymässä Lidlissä ja jäin katsomaan tapahtumaa. Paikalla oli paljon ihmisiä, Rosbäck muistelee.

Myös Jätkäsaari–Ruoholahti-lehti oli paikalla ja uutisoi tapahtumasta maaliskuun numerossaan.

Rosbäck on tyytyväinen, että silta saatiin viimeinkin auki. Sillan ympäristössä kuukausia paikoillaan olleet työmaa-aidat haittasivat kulkemista.

— Hienoa, että nyt pääsee kätsymmin kulkemaan alueella. Uutta siltaa tulee varmasti käytettyä.

Teksti: Pipsa Sinkko-Westerholm

Tämä artikkelikokonaisuus on Helsingin kaupungin tuottama yhteistyössä Jätkäsaari–Ruoholahti-lehden kanssa. Artikkeli on myös julkaistu joulukuun Jätkäsaari–Ruoholahti-lehdessä.