Ai että millaisia ovat työn tähtihetket?
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Ninni Korkala sanoo, että niitä on lukuisia päivittäin. Tähtihetkiä on jo heti aamusta, kun hän lähestyy työpaikkansa Päiväkoti Jousen porttia Kontulassa ja kuulee riemunkiljahduksia.
– Lapset huutavat, että Ninni tulee, ja kun pääsen pihalle, he juoksevat halaamaan, Korkala kertoo.
Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Laila Benh Lal mainitsee omiksi tähtihetkikseen esimerkiksi ne, kun hän huomaa lapsista oppimisen oivalluksia ja kuulee heidän sanovan, että ”Katso, minä osasin!”
Mutta paljon merkitsee myös kollegan tuki.
Harjoittelusta töihin
Korkala on ollut kaksi vuotta töissä Jousessa, jossa hän aloitti varhaiskasvatuksen lastenhoitajana Jyväskylästä Helsinkiin muutettuaan.
Benh Lal valmistui varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammattiin keväällä oppisopimuksella. Hän teki tutkintoon kuuluvan harjoittelun Jousessa Korkalan ohjauksessa.
– Kun minulta kysyttiin, haluaisinko opiskelijan ohjattavakseni, sanoin että totta kai. Laila oli ollut täällä harjoittelussa jo ennen koulutustaan. Emme tunteneet vielä tuolloin hyvin, mutta olimme päiväkodissa sitä mieltä, että haluamme Lailan tänne, Korkala kertoo.
Benh Lal oli saanut päiväkodin henkilöstöltä erinomaista palautetta ja oli hyvillään lämpimistä tervetulotoivotuksista.
Ohjaus yhdessä tekemistä
Kaksikon mielestä oppisopimukseen kuulunut ohjaus päiväkodissa sujui hienosti. Benh Lalia ei tarvinnut hoputtaa tehtäviin tarttumiseen, sillä hän on luonteeltaan hyvin aloitteellinen.
Kummankaan mielestä ohjaus ei ollut selän takana kurkkimista, tai jos oli, sitä teki kumpikin. Ohjaus oli käytännössä sujuvaa työparin kanssa yhdessä tekemistä.
Yhteisissä palavereissa sovitaan vastuualueista, joita järjestetään pitkälle ammattilaisten omien vahvuuksien perusteella. Lailan tehtäväksi tuli pian askartelun ohjaaminen.
Päiväkodin päivään kuuluu paljon rutiineja. Benh Lal kertoo, että Jousessa osataan tilanteiden mukaan joustaa hyvin. Suunnitelmat voivat olla tosi hienot, mutta niitä on oltava valmis viilaamaan vauhdikkaassa arjessa.
Moni sanoo työstään, ettei kahta samanlaista päivää ole. Päiväkodissa se kuitenkin pitää harvinaisen hyvin paikkansa.
Korkala ja Benh Lal oppivat luovimaan eri tilanteita yhdessä niin hyvin, ettei heidän tarvinnut pian kuin katsoa toisiinsa. He lukivat toistensa kasvoista, mitä tehdään seuraavaksi.
Tyhmiäkin saa kysyä
Benh Lal sanoo, että alalla aloittaville hyvä ohjaus on äärimmäisen tärkeää. Hän muistaa pohtineensa monessa arkisessa tilanteessa, toimiiko varmasti oikein. Oli hienoa huomata, että Korkalan lisäksi muutkaan päiväkodin ammattilaiset eivät panneet kysymyksiä pahakseen. Päinvastoin.
– Täällä on tosi hyviä ammattilaisia töissä. Kyselen asioita paljon edelleen, eikä kukaan vastaa tylysti tyhmiinkään kysymyksiin.
Valmistumisensa jälkeen Benh Lal siirtyi 2–5-vuotiaiden lasten Pajut-ryhmästä Pihlajat-ryhmään, jonka lapset ovat 1–3-vuotiaita.
Hän oli ollut juuri ensimmäistä kertaa mukana pienten lasten ryhmän kanssa retkellä – aiemmat retkikokemukset olivat isompien kanssa. Käytännössä retki tarkoitti ikäryhmään sopivaa lyhyttä kävelyä ja Muumi-keksien syömistä.
– Etukäteen tilanne jännitti, mutta retki meni hienosti, Benh Lal kertoo.
Kukaan ei jää yksin
Korkala muistaa hyvin omat alkuaikansa.
– Kun aloitin, sain monenlaisia kokemuksia erilaisilta ohjaajilta ja heidän työskentelytavoistaan. Opin ammattilaisilta inspiroivia tapoja sekä lauluja ja leikkejä. Niistä jotkut ovat vieläkin käytössäni.
Kaksikko tietää, että etenkin alkajan on tärkeä tuntea toisten tuki, se, ettei ole eikä jää yksin.
Työhön kuuluu myös tiukkoja tai raskaita tilanteita. Erityisesti silloin on voitava luottaa kollegoilta tulevaan apuun.
Tarpeen on myös tieto omasta mentorista. Jousessa mentori on nimetty jokaiselle hoitajalle. Ideana on, että tarpeen tullen voi purkaa tunteitaan ikään kuin ulkopuoliselle, toisin sanoen jossakin muussa ryhmässä toimivalle kollegalle.
Hyviä keskustelun ja purkautumisen paikkoja ovat myös säännölliset tiimipalaverit.
Merkityksellistä työtä
Ennen kesälomien alkua Jousessa oli vapaana varhaiskasvatuksen opettajan paikka. Korkalalle ja Benh Lalille on itsestään selvää, että he ovat tarvittaessa tulijan tukena. Ja että kaikki kysymykset ovat tervetulleita.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta on keskusteltu viime aikoina paljon. Kannattaisiko tulevaisuuttaan pohtivan nuoren hakeutua alalle?
Ainakin päiväkoti Jousen kaksikon mielestä. He kannustavat lasten kanssa toimimisesta innostuvia ainakin harkitsemaan alaa. Päiväkodeissa on harjoittelupaikkoja tarjolla, ja vuokratyöyritysten kautta lyhyisiin sijaisuuksiin saattaa päästä tutustumaan työhön ilman alan koulutustakin.
– Päiväkodeissa tehdään todella tärkeää työtä lasten kanssa. Tätä kannattaa rohkeasti kokeilla. Olen itse saanut lisäksi hienoja työkavereita – myös ystäviä, joita tapaan vapaa-ajallakin, Korkala sanoo.
Työn merkittävyyttä korostaa myös Benh Lal.
– Tämän työn hienouksia on sekin, että saa työajalla leikkiä ja hassutella lasten kanssa.
Teksti: Kirsi Riipinen
Meillä jokainen päivä on maailman tärkein.
Teemme töitä yhdessä jokaisen vahvuuksia hyödyntäen. Päivämme elää lasten mukana ja ehdoilla – arjesta juhlaan.
