Talven lähestyminen on unettanut 20- ja 15-vuotiaita naaraskarhuja viime viikkoina. Ne ovat nukkuneet puoleen päivään, eivätkä ole juuri käyneet ulkona tai koskeneet ruokiinsa. Karhujen ulkotarhan luukku suljettiin tiistaina ja nyt hipihiljaisuus on laskeutunut talvipesiin.
Talviuni säästää karhun energiaa. Ruumiinlämpö laskee muutaman asteen ja sydän lyö vain 10 kertaa minuutissa 40 sijaan.
Karhu tankkaa itsensä pulleaksi syksyisin ja selviää talviunen avulla vuodenajasta, jolloin luonnossa on ravintoa niukasti tarjolla. Eteläisemmillä elinalueillaan karhut eivät nuku talviunta.
Alkuviikosta Korkeasaaren emo ja tytärkarhu rähisivät vähän toisilleen etäisyyden saamiseksi. Sittemmin ne ilmeisesti valitsivat kumpikin omat pesänsä. Karhuilla on neljä talvipesää, joista yksi on selkeä suosikki, mutta muitakin on myllätty mukaviksi.
Karhut sisustivat talvipesänsä omin tassuin. Hoitajat tarjosivat pesänrakennukseen runsaasti puukuiviketta, jäkäläpaaleja ja metsäpeurojen siisteiksi syömiä oksia. Pehmikkeet karhu kuljettaa kahmimalla niitä etutassuillaan vatsansa alle ja peruuttamalla ison kasan kanssa pesään.
Talvipesien ikkunat on pimennetty. Hoitotilassa ei vierailla talven aikana, mutta sen sijaan karhuja tarkkaillaan pienestä kurkistusikkunasta. Karhut voivat kesken talviuniensa havahtua ympäristön ääniin, käydä juomassa vettä ja vaihtaa nukkumapaikkaa.
Ihminen näkee karhun harvoin
Karhu on Suomen kookkain petoeläin. Se syö enimmäkseen kasviravintoa. Karhulle maistuu myös kaikenlainen eläinravinto kuten pikkunisäkkäät ja kalat. Koostaan huolimatta karhu liikkuu yllättävän ketterästi, kiipeää ja ui hyvin.
Harvoin ihminen tulee nähneeksi karhun. Jos karhu kuulee tai haistaa ihmisen, se väistää tämän.
Karhu kuuluu silmälläpidettäviin — muualla Euroopassa jopa uhanalainen
Nykyään karhuja on koko maan alueella, yhteensä reilut 2000 yksilöä. Karhu kuuluu olennaisena osana Suomen eläimistöön.
Vaikka karhu luokitellaankin maailmanlaajuisesti elinvoimaisesti, on sen suojeluluokitus Suomessa silmälläpidettävä. Karhu kuuluu maasaamme metsästettäviin lajeihin, kaatolupia myönnetään vuosittain noin sata.
Monin paikoin Euroopassa karhu on uhanalainen metsästyksen ja elinympäristön häviämisen takia. Ranskan Pyreneillä karhuja suojellaankin istuttamalla hedelmäpuita ja lisäämällä pölyttäjähyönteisten määrää alueella.
Eläintarhoissa asuvista karhuista pidetään Euroopassa kantakirjaa.
Lisää aiheesta
Korkeasaari(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
Kuva: Annika Sorjonen