Henkilöstön kansainvälistymistä edistetään
Kaupunkistrategian yhteenvedon mukaan Helsinki on alkanut aktiivisesti edistämään henkilöstönsä kansainvälistymistä. Tämä on tapahtunut tukemalla maassa asuvien vieraskielisten työllistymistä kaupungille ja käynnistämällä toimenpiteitä ulkomailta rekrytoimiseksi.
Henkilöstön saatavuus on edelleen heikko monilla aloilla, kuten kasvatuksen ja koulutuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä.
Osana henkilöstön saatavuuden edistämistä Helsinki perusti kesäkuussa strategisen henkilöstön saatavuuden ohjelmaryhmän. Ohjelmaryhmän tavoitteena on mm. lisätä rekrytointeja ulkomailta työvoimapula-aloille ja houkutella Suomessa asuvia vieraskielisiä kaupungille töihin. Kaupunkistrategian toimeenpanon tueksi on jo aiemmin perustettu neljä poikkihallinnollista ohjelmaryhmää, jotka käsittelevät vastuullista ja kestävää taloutta, kunnianhimoista ilmastovastuuta, viihtyisää kaupunkia sekä segregaation ehkäisemistä.
Kustannustason nousu heijastuu kaupungin toimintoihin
Kustannustason nousu ja taloudellinen epävarmuus heijastuvat laajasti kaupungin toimintoihin. Helsinki on reagoinut kustannustason nousuun sopeuttamalla toimintaa käytettävissä oleviin resursseihin, kehittämällä toimintaa ja suuntaamalla investointeja hankkeisiin, joiden ennakoidaan vähentävän menoja tai lisäävän tuloja (ks. esim. Helsingin kaupungin talouden ennusteet).
Helsingin kaupungin palkanmaksu on hyvää vauhtia palaamassa normaaliin. Palkkavirheiden määrä on vakiintumassa alle kolmeen prosenttiin, mikä on tavoitetasoa parempi.
Kolmas kaupunkiyhteinen kestävän kehityksen arvio toteutettiin(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (edelliset 2019 ja 2021). Arvion mukaan Suomi ja Helsinki ovat monissa asioissa edelläkävijöitä kestävän kehityksen toimeenpanossa ja pärjäävät hyvin kansainvälisissä vertailuissa. Kuitenkin asukaskohtaiset kulutusperäiset ilmastopäästöt ja luonnonvarojen kulutus ovat korkealla ja kestämättömällä tasolla globaalisti vertailtuna. Myös eriarvioistumiskehitystä tulee torjua laaja-alaisesti ja huolehtia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvoinnista.
Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi kesäkuussa rakentamisen hiilijalanjäljen raja-arvot, mikä tarkoittaa, että rakentamisessa huomioidaan rakennuksen käytöstä aiheutuvien päästöjen lisäksi myös rakentamisaikaiset päästöt. Lisäksi Helsinki toteutti oleskelutilaa lisänneen kokeilun Esplanadin alueelle.
Helsinki ei todennäköisesti saavuta asuntotuotannon tavoitteita
Helsinki ei todennäköisesti saavuta asuntotuotannon ja asemakaavoituksen tavoitteita. Asuntotuotantoa vaikeuttavat inflaatio, nopeasti kasvaneet rakennuskustannukset ja korkotaso sekä ennätysalhainen kuluttajaluottamus.
Haasteena on myös ollut se, että kasvihuonekaasupäästöt nousivat vuonna 2022 edellisvuodesta 12 prosenttia. Kaukolämmön päästöt nousivat lähes neljänneksen. Ukrainan sota vaikutti polttoaineiden saatavuuteen, minkä takia maakaasun suhteellinen osuus laski ja öljyn ja kivihiilen kasvoi. Kaupungin omistama energiayhtiö Helen lopetti energiantuotannon Hanasaaren hiilivoimalaitoksessa 1.4.2023(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), mikä laskee merkittävästi Helsingin päästöjen kokonaisuutta.
Kaupunkistrategiassa on 13 painopistettä, joita seurataan erilaisilla mittareilla. Painopisteiden tavoitteisiin, mittareihin ja niiden visualisointeihin voi tutustua strategian seurantasivuilla.
