Yhä useamman uudisrakennuksen katolla kasvaa kukkia, pensaita ja jopa puita. Lista viherkattojen hyödyistä on pitkä. Viherkatot lisäävät asumisviihtyisyyttä, ja ne ovat avuksi kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden ratkaisussa. Keski-Pasilassa viherkatoista on määrätty asemakaavassa.
Rakennusten katoille vedeneristyksen päälle rakennettujen viheralueiden eli viherkattojen suosio kasvaa monesta syystä. Asukkaille viherkatot voivat tarjota mahdollisuuksia laatikkoviljelyyn ja omaan urbaaniin puutarhaan, sekä vehreän levähdyspaikan kirjaimellisesti kotikulmilla. Taloyhtiölle viherkattojen hyödyt näkyvät muun muassa energiankulutuksessa, sillä viherkatot toimivat lämmöntasaajina, jotka parantavat lämmöneristystä talvella ja viilentävät kesällä. Viherkatto suojaa myös vesikaton pintakerrosta UV-säteilyn ja lämmön aiheuttamalta kulutukselta.
Kaikki kaupunkilaiset hyötyvät viherkattojen melua vähentävästä vaikutuksesta sekä puhtaammasta ilmasta, mitä hiukkaspäästöjä sitova ja pölyä suodattava viherkatto tuottaa. Viherkattojen avulla edistetään kaupunkiluonnon monimuotoisuutta, ja ne tarjoavat uusia elinympäristöjä linnuille ja hyönteisille. Viherkatoilla on myös tärkeä rooli yleistyvien ääriolosuhteiden vaikutusten lieventämisessä.
Viherkattojen avulla sopeudutaan ilmastonmuutokseen
Kantakaupunkimaisessa ympäristössä, jossa rakennukset peittävät ison osuuden maapinta-alasta, on kehitettävä uusia ratkaisuja ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Hulevesijärjestelmä tulee tulevaisuudessa kuormittumaan entisestään, sillä sademäärän arvioidaan kasvavan Suomessa. Tiiviissä kaupunkiympäristössä yksi viherkattojen tehtävistä on tasata tulvahuippuja.
“Tässä on kyse myös rakennusten tulvasuojelusta. Viherkatot ovat hyvä lisä veden viivyttämismahdollisuuksiin, kun esimerkiksi rankkasateiden aikana voimme viivyttää vesien johtamista mereen, jossa vedenpinta saattaa olla jo valmiiksi korkealla”, selittää Helsingin kaupungin maisema-arkkitehti Riikka Äärelä.
Viherkatot tuovat helpotusta mahdollisten helleaaltojen aikaan, sillä kattojen kasvillisuus viilentää rakennuksia veden haihduttamisen kautta. Viherkatot voivat myös ehkäistä urbaanien alueiden lämpösaarekeilmiötä. Kaupunkiympäristössä viherkatoilla on monta merkitystä.
Linnanmäen vesitornin päältä löytyy Suomen vanhin virallinen viherkatto, joka on valmistunut vuonna 1938. Kuva on vuodelta 1966.
Helsinki haluaa näyttää esimerkkiä
Nurmi- ja turvekattoja on rakennettu Suomessa jo 1800-luvulta saakka, mutta kaupunkikuvassa ne ovat alkaneet yleistyä vasta 2000-luvulla. Helsingin kaupungin rakennusvalvonnassa työskentelevä maisema-arkkitehti Pia-Liisa Orrenmaa arvioi, että vuosituhannen alussa rakennettu päiväkoti Savotta Heikinlaaksossa saattaa turvekattoineen edustaa ensimmäisiä kaupungin rakennuttamia viherkattoja.
Nykyään Orrenmaan mukaan päiväkotihankkeissa vähintäänkin piharakennelmat ovat automaattisesti viherkatollisia. Tilaisuuden tullen myös muille tasakatoille harkitaan kasvipeitettä.
“Kyllä kaupunki ujuttaa viherkattoja omiin hankkeisiinsa aina kun mahdollista. Viherkatot nostetaan keskusteluun silloinkin, kun niitä ei ole alun perin esitetty projektissa.”
Viime vuosien merkittävimpinä viherkattohankkeina Orrenmaa pitää muun muassa Jätkäsaaren Rakentamisen Ruusu-tunnustuksella palkittua Vihreistä vihrein-korttelia, joka on osa kaupungin Kehittyvä kerrostalo-ohjelmaa, sekä kaupunkiympäristön toimialan KYMP-taloa Kalasatamassa.
“KYMP-talo on esimerkki siitä, kuinka kaupunki itsekin rakennuttajana menee kohti tavoitetta lisätä viherkattojen määrää”, Orrenmaa toteaa. “Rakennuksen isot viherkattoalueet näyttävät mallia muillekin.”
Kaupungin omien hankkeiden lisäksi viherkattoja vaaditaan yhä enenevissä määrin uusissa asemakaavoissa. Tavallisin tapa on määritellä, että matalimmat rakennusosat tulee kattaa viherkatoilla, mutta tiukempiakin viherkattomääräyksiä kaavoista löytyy. Vauhdikkaasti kasvavaan Pasilaan rakennettavilta uusilta taloilta edellytetään entistä enemmän vihreyttä.
Keski-Pasilassa on pian kymmeniä hehtaareja viherkattoa
Pasilassa asemakaavaan sisältyy vaatimus ekologisista viherkatoista, joissa määritellään viherkaton ominaisuuksia aiempaa tarkemmin. Näitä ekologisia viherkattoja on oltava vähintään puolet viherkattoalueesta. Pia-Liisa Orrenmaa kertoo, että ekologisuuden kriteerien määrittely ei ollut helppo tehtävä suunnittelijakunnalle. Yksi vaatimus on vähintään 10 cm paksuus kasvualustalle.
“Ekologisiksi viherkatoiksi emme hyväksy esimerkiksi aivan ohuita, muutaman sentin paksuisia maksaruohokattoja. Nyt on haluttu monipuolisempaa kasvillisuutta, jonka paksumpi kasvualusta mahdollistaa.”
Pasilassa aiempaa yksityiskohtaisemmista viherkattomääräyksistä ollaan oltu tarkkoja. Orrenmaa kiittelee, että myös rakennuttajat ovat sitoutuneet ympäristötavoitteisiin alusta asti.
Bonavan rakennuttamassa As Oy Ellenissä viherkattojen suunnitteluun vaikuttaa rakennnuksen korkeus, sillä 11-14 kerroksisen tornitalon katolla tuulee. Kuva: Bonava
Asuntorakennuttaja Bonava rakentaa Keski-Pasilan Ratapihakortteleihin yhtä tornitaloa sekä matalampaa kerrostaloa, joihin valmistuu yhteensä 100 kotia. Asunto Oy Helsingin Elleniin tulee kaksi viherkattoa, joiden Bonavan projektinjohtaja Kuisma Reinikainen toivoo ilahduttavan tulevia asukkaita. Taloyhtiön viherkatot tulevat olemaan vapaasti asukkaiden käytössä, ja niihin on suunniteltu myös viljelymahdollisuuksia.
“Keski-Pasilaan tulevat viherkatot ovat kaavan määräämiä, ja toisinaan niitä rakennetaan jos viherkerroin vaatii. Meille on rakentumassa As Oy Ellenin lisäksi lukuisia muita kohteita, joihin tulee viherkatto”, kertoo Reinikainen. Viherkatot alkavat olla Helsingin uudisrakentamisessa enemmän sääntö kuin poikkeus.
Erikoisuudesta arkipäivän ilmiöksi
Viherkattojen määrää ei ole toistaiseksi tilastoitu Helsingissä, mutta Helsingin Kaupunkiympäristön toimialan kaavoittaja Tuomas Hakala uskoo, että suhtautuminen viherkattojen rakentamiseen on muuttunut myönteisemmäksi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
“Näkisin, että 2000-luvun alkupuolelta lähtenyt pyrkimys viherkattojen rakentamisesta kaupunkiin on alkanut tuottaa merkittävää tulosta. Erityisesti suuriin hankkeisiin, missä viherkattojen kustannusvaikutus on vähäinen suhteessa kokonaishintaan, on jo varsin helppo sisällyttää viherkatto suunnitelmaan”, Hakala sanoo.
Vihreään infrastruktuuriin tullaan panostamaan Helsingissä yhä enemmän. Kaupungin kasvaessa on ilmastonmuutoksen sekä kaupungistumisen aiheuttamiin haasteisiin etsittävä monenlaisia ratkaisuja, ja viherkatot ovat yksi tapa lisätä kaupunkiympäristön mukautumiskykyä.
Mall of Triplan viherkattoon voit tutustua täällä.
Uutisen pääkuva: JM Suomi – Asunto Oy Helsingin Höyhensaari