Kiinteistökauppa hiipui vuoden 2022 lopulla – epävarmuus leimaa edelleen toimistovuokramarkkinoita

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi hiljeni vuoden 2022 loppua kohden, mutta oli kokonaisuudessaan kuitenkin hieman edellistä vuotta korkeampi. Pääkaupunkiseudun osuus markkinoiden kokonaisvolyymistä oli jälleen yli puolet. Asuntokiinteistöjen osuus vuoden kokonaiskauppavolyymistä oli suurin sijoitusmarkkinoilla pandemian jälkeisen tilankäytön ja -tarpeen epävarmuuden leimatessa edelleen toimistovuokramarkkinoita. Tiedot selviävät tuoreesta Helsingin kaupunginkanslian ja KTI Kiinteistötieto Oy:n tutkimusjulkaisusta Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2022–2023.
Kiinteistöjen kaupankäyntivolyymi vuosina 2010-2022

Vuonna 2022 kiinteistösijoitusmarkkinoiden toimintaympäristö muuttui ratkaisevasti korkojen nousun ja inflaation kiihtymisen seurauksena. Kiinteistösijoitusmarkkinoiden kaupankäyntivolyymi nousi kuitenkin 7,2 miljardiin euroon, eli noin kaksi prosenttia vuotta 2021 korkeammaksi. Aiempien vuosien tapaan yli 50 prosenttia vuoden kokonaiskauppavolyymistä keskittyi pääkaupunkiseudulle. 

Ulkomaisten sijoittajien osuus koko vuoden kiinteistökauppavolyymistä oli hieman paria edellistä vuotta matalampi, 49 prosenttia. Ulkomaisten sijoittajien kiinteistöostot Suomesta olivat kuitenkin selkeästi, noin 1,4 miljardia euroa, myyntien kokonaismäärää suuremmat, eli positiivinen pääomavirta ulkomailta Suomeen jatkui edelleen.

Asuntokiinteistöjen suosio vahvistunut sijoitusmarkkinoilla

Kun perinteisten liike- ja toimistokiinteistöjen epävarmuus on kasvanut ja sijoitusmahdollisuudet heikentyneet, on pääomia viime vuosina ohjautunut enenevästi asuntokiinteistömarkkinoille. Asuntokiinteistöt olivat suosituin kiinteistösektori vuoden 2022 kiinteistökauppamarkkinoilla 29 prosentin osuudellaan kaikista kaupoista. Yli kahteen miljardiin euroon noussut vuosivolyymi oli sektorin kolmanneksi korkein kautta aikain. Aiempien vuosien tapaan asuntokiinteistökaupat jakautuivat toimitilakiinteistöjä tasaisemmin maan eri osiin.

Toimistotilojen käyttö muutoksessa, liiketilojen haasteet jatkuvat

Toimistovuokramarkkinoita leimaa edelleen pandemian jälkeinen epävarmuus, kun kasvanut etätyö muuttaa yritysten toimintatapoja ja toimistotilojen tarvetta ja käyttöä. Myös liiketilojen käyttö ja käyttäjät muuttuvat verkkokaupan kasvun, kuluttajakäyttäytymisen muutoksen sekä taloustilanteen heikentämän kuluttajaluottamuksen seurauksena.

Useimpina viime vuosina kiinteistökauppamarkkinoiden kärkipaikkaa pitäneiden toimistokiinteistöjen kauppavolyymi oli matalampi kuin kertaakaan sitten vuoden 2014 ja niiden osuus kokonaisvolyymistä oli kaikkien aikojen matalin, 16 prosenttia. Liikekiinteistöjen kaupankäyntivolyymi sen sijaan nousi pariin edelliseen vuoteen verrattuna ja niiden osuus kokonaisvolyymistä nousi niin ikään 16 prosenttiin. Tuotannollisten kiinteistöjen kauppavolyymi nousi hieman vuotta 2021 korkeammaksi, ja myös ne vastasivat noin 16 prosentista kokonaisvolyymistä.

Toimitilojen vajaakäyttö jatkuu

Toimistotilojen vajaakäyttö väheni monilla keskeisillä toimistoalueilla vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta vuoden loppua kohden markkinoiden aktiviteetti väheni ja esimerkiksi Helsingin keskustan toimistovuokrien nousu hidastui merkittävästi. Pääkaupunkiseudun toimistojen vajaakäyttöaste oli 12,6 prosenttia vuoden 2022 lopussa. Ydinkeskustan noin 640 000 neliön toimistotilakannasta oli vuoden 2022 lopun tilanteessa tyhjillään hieman yli 10 prosenttia. 

Liiketilavuokramarkkinoilla käyttöasteet ovat kasvavista haasteista huolimatta pysytelleet melko korkeina. Pääkaupunkiseudun kaikkien liiketilojen käyttöaste oli syyskuun alun tilanteessa noin 94 prosenttia.
 

Toimitilamarkkinat Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla 2022/2023 (pdf)

Tiivistelmä