Helsinkiläiset täyttivät viime vuonna ulkoliikuntapaikat, uimarannat ja tekojäät. Koronavuonna tehtiin kävijäennätyksiä myös erilaisissa verkkopalveluissa. Kaupunkilaiset innostuivat varsinkin digilehdistä. Museot ja kulttuurikeskukset laajensivat digitaalisia palvelujaan. Nuorisotyö lähti kaduille ja someen.
Liikuntapaikoilla 8 miljoonaa käyntiä
Koronarajoitusten vuoksi liikuntapaikkojen kävijämäärät putosivat noin 20 %, mutta silti kävijöitä oli viime vuonna runsaat kahdeksan miljoonaa. Erityisesti ulkoliikuntapaikkojen merkitys kaupunkilaisille korostui.
Esimerkiksi uimarannoilla oli 200 000 kävijää enemmän kuin edeltävänä vuonna. Uusia tekojäitä on kolme ja ne olivat ensi kertaa maksuttomia. Esimerkiksi Brahenkentän tekojäällä laskettiinkin joulukuussa lähes 20 000 kävijää, joka on tuplasti keskivertokuukauden kävijämääriin verrattuna.
TV:n Jumppahetki oli suosikki
Sisäliikuntapaikkojen sulkeminen siirsi liikuntapalveluita osin virtuaalisiksi, muun muassa Helsinki-kanavalle. Liikuntapalvelut teki yhdessä Ylen kanssa Jumppahetki-ohjelmaa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun), jolla oli keväällä parhaimmillaan 300 000 tv-katsojaa viikossa ja Yle Areenassa 800 000 katselua.
Erityisen tyytyväisiä helsinkiläiset ovat syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan kaupungin ulkoilualueisiin ja puistoihin, sekä kuntoratoihin ja ulkoilureitteihin.
Verkkokäynnit kirjastossa lisääntyivät 3 miljoonalla
Korona-aika opetti ihmiset lukemaan lehdet verkossa ja kirjat näytöltä. Helmet-kirjastojen verkkopalveluissa vierailtiin viime vuoden aikana 15,9 miljoonaa kertaa eli kolme miljoonaa kertaa enemmän kuin edellisvuonna.
Etäkäyttöisten digilehtien käyttö kasvoi 154 % ja digilehtien kokonaiskäyttö 118 % vuodesta 2019 vuoteen 2020, e-äänikirjojen 41 % ja e-kirjojen 20 %.
Kirjastokäynnit vähenivät 42 prosenttia, koska kirjastot olivat koronan vuoksi keväällä miltei kaksi kuukautta kokonaan suljettuina ja palvelu oli pitkiä aikoja rajoitettu pika-asiointiin. Viime vuonna Helsingin kirjastoissa käytiin 5,2 miljoonaa kertaa, kun edellisvuonna käyntejä oli 9 miljoonaa.
Helsingin keskustakirjasto Oodin kävijämäärä pieneni koronarajoitusten vuoksi kuudellakymmenellä prosentilla. Silti siellä kirjattiin viime vuonna 1,2 miljoonaa käyntikertaa. Huippuvuosi 2019 oli Oodin ensimmäinen kokonainen toimintavuosi ja silloin rakennuksessa vieraili myös huomattava määrä matkailijoita. Kävijöitä oli tuolloin 3,1 miljoonaa.
Herttoniemen kirjaston uusi sijainti on menestys
Maaliskuussa uusiin tiloihin lähipalvelukeskus Hertsiin yhdessä nuorisotilan kanssa muuttanut Herttoniemen kirjasto nosti kaikista rajoituksista huolimatta kävijämääräänsä peräti 51 prosentilla.
Herttoniemen kirjaston ja nuorisotilan yhteisavajaiset maaliskuussa piti perua ja odotetun tilan avaaminen viivästyi koronarajoitusten vuoksi yli kahdella kuukaudella. Herttoniemen metroaseman kupeessa sijaitsevassa kirjastossa oli silti viime vuonna 112 000 käyntiä.
Nuorisotyö siirtyi verkkoon ja kaduille
Kun nuorisotaloja keväällä jouduttiin sulkemaan, nuorisotyötä siirrettiin joustavasti digitaaliseen muotoon. Nuoria osallistettiin järjestämällä peli-iltoja ja battleja verkossa sekä rohkaistiin keskustelemaan ohjaajien kanssa muun muassa Discordissa sekä Whatsappissa.
Helsingin nuorisotyöntekijät lähtivät sinne, missä nuoret poikkeusaikana olivat, eli kaduille ja ostoskeskuksiin. Esimerkiksi koulujen päättyessä noin 80 nuorisotyön ammattilaista sekä joukko kokeneita vapaaehtoisia jalkautui nuorten pariin virtuaalisesti vietetyn kevätjuhlan jälkeen.
Nuorisopalvelun toiminta onnistui saamaan viime vuonna puoli miljoonaa osallistumiskertaa. Tavoite oli 880 000.
Kulttuurikeskusten virtuaalinen tarjonta ilahdutti kaupunkilaisia
Helsingin kaupungin kuusi kulttuurikeskusta ja Savoy-teatteri joutuivat sulkemaan ovensa useaksi kuukaudeksi kokonaan ja osan vuotta lipunmyyntiä rajoitettiin 30–50 % täyttöasteeseen. Tästä huolimatta niissä järjestettiin koronaturvaohjeet huomioiden yli 3 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 400 000 kävijää. Kävijämäärä on alle puolet verrattuna vuoden 2019 lähes 900 000 kävijään.
Poikkeusvuonna kulttuurikeskukset laajensivat virtuaalista tarjontaansa. Helsinkiläisillä oli mahdollisuus osallistua etänä muun muassa villiyrttikokkailuun, sirkuskursseille tai kaupunkitansseihin. Kulttuurikeskusten monipuoliset esitykset keräsivät lähes 150 000 katselukertaa, jonka lisäksi virtuaalista joulukonserttia Savoy-teatterissa seurasi eri kanavissa yli 500 000 katsojaa.
Poikkeusaika kannusti luovuuteen. Kun perinteisin menoin ei voinut juhlia, Helsingin kaupunki järjesti esimerkiksi kaikkien aikojen etävapun kotisohville ja joulunpyhinä yllättäviä taidelahjoja eristyksissä oleville ja töissä ahertaville. Helsinki-apu auttoi merkittävällä tavalla yli 70-vuotiaita.
Museot kehittivät verkkosisältöjä
Helsingin kaupunginmuseon museoperheeseen kuuluvien museoiden yhteiskävijämäärä jäi museoiden sulkemisen ja monien tapahtumien peruunnuttua noin kolmannekseen ennätyslukemista.
Helsingin kaupunginmuseon, Hakasalmen huvilan ja Ratikkamuseon yhteenlaskettu kävijämäärä vuodelta 2020 oli 150 000. Ennen koronavuotta Helsingin kaupunginmuseo teki kävijäennätyksiä neljänä vuotena peräkkäin.
Kaupunginmuseo panosti vuonna 2020 vahvasti verkkosisältöihin. Museoiden verkkosivuille ja somekanaviin koottiin sisältöä, jonka äärelle voi istahtaa milloin tahansa.
Finna-hakupalveluun(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun) ladattiin yli 1 400 taideteosta, joihin on päässyt tähän asti tutustumaan vain museon seinien sisäpuolella. Helsingin kaupunginmuseo puolestaan on julkaissut 65 000 valokuvaa 1840-luvulta alkaen Helsinkikuvia.fi(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)-palvelussa. Molempien palveluiden suosio on kovassa kasvussa. Esimerkiksi Finna-taidekokoelmaa katsottiin edellisvuonna 5 550 kertaa, mutta viime vuonna jo liki 66 000 kertaa.
HAMissa peräti 14 näyttelyä
HAM Helsingin taidemuseon yleisötyötä leimasi nopea siirtyminen digitaalisiin palveluihin. Vuonna 2020 käyttöön otettiin uusina palvelumuotoina Instagramin ja Helsinki-kanavan yleisöopastukset, näkökulmahaastattelut ja työpajavideot.
HAM julkisti kymmenen uutta näyttävää teosta esimerkiksi Keski-Pasilassa, Herttoniemessä ja Kalasatamassa.
Näyttelyt ja oheistapahtumat vetivät Tennispalatsiin vuonna 84 000 kävijää. Edellisvuonna kävijöitä oli 190 000. Koronahaasteista huolimatta kaikki suunnitellut 14 näyttelyä toteutettiin. Vain nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali Vallisaaressa siirrettiin kesälle 2021.
Kuva: Helsingin kaupunki
Tutustu tarkempiin, palvelukohtaisiin tilastouutisiin:
Digiaineistojen lainaus kasvoi hurjasti Helmet-kirjastoissa(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
