Matkailu on yksi Suomen merkittävimmistä teollisuuden aloista. Se luo työpaikkoja ja verotuloja laajasti ympäri Suomea. Ennen pandemiaa matkailuviennin osuus oli 5,4 prosenttia Suomen kaikista vientituloista. Matkailun kuntakohtaisten vaikutusten mittaaminen on kuitenkin haasteellista, koska tarkkoja tietoja yksittäisten matkailijoiden kulkureiteistä ja palveluostoista ei tiedetä. Niinpä vertailukelpoisen tiedon saamiseksi eri matkailualueiden tutkimus tulee tehdä samalla tavalla ja samalla aikasyklillä.
Matkailun kasvupotentiaali on edelleen Suomessa valtava
Matkailu on vuosien saatossa jäänyt jatkuvasti muiden suomalaisten isojen teollisuuden alojen varjoon sen kasvaneesta merkityksestä huolimatta. Tämä johtunee osittain siitä, että suurin osa matkailuyrityksistä on pieniä ja yritykset jakautuvat useiden eri toimialojen alle. Siksi alan kokonaisvaikuttavuutta voi olla vaikea hahmottaa. Matkailu on kuitenkin ollut jo vuosia voimakkaassa kasvussa pandemiavuosia lukuun ottamatta ja alan kasvupotentiaali on edelleen valtava. Uusien tutkimustulosten avulla alan vaikuttavuutta voidaan tuoda entistä paremmin esille.
Matkailutulo on noussut jo lähelle pandemiaa edeltänyttä tasoa
Suomen merkittävimmät matkailukohteet ovat nyt toteuttaneet yhteistyössä laajan tutkimuskokonaisuuden. Tutkimuksen piiristä puuttuvat suurimmista matkailukohteista vain Lapin kohteet, Sotkamo, Kuopio ja Lappeenranta. Tutkimuksessa yhteensä 54 matkailualueen matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset on laskettu vuodelta 2022. Tutkimuksen toteutti matkailun tutkimukseen erikoistunut Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy.
Tutkimuksen mukaan Helsinki on Suomen suurin matkailukohde monilla mittareilla mitattuna. Pääkaupungin välitön matkailutulo eli matkailijoiden kuluttama rahamäärä oli viime vuonna 1,2 miljardia. Suomen kaupungeista Vantaan matkailutulo on kuitenkin kaikista suurin. Sitä selittää erityisesti Helsinki-Vantaan lentoasema, joka tuotti kaupungin matkailutulosta lähes 90 %. Helsingin matkailutulo ei vielä vuonna 2022 ollut samalla tasolla kuin vuonna 2018. Matkailutulo on kuitenkin noussut jo lähelle pandemiaa edeltävää tasoa, vaikka Helsingille aikaisemmin tärkeimmät kohderyhmät kuten venäläiset, kiinalaiset sekä japanilaiset matkailijat puuttuvat lähes kokonaan.
Helsingin ja Vantaan jälkeen Suomen suurimmat matkailualueet ovat matkailutulolla mitattuna Tampere, Turku, Oulu ja Jyväskylä.
Helsinki haluaa olla maailman kestävin matkakohde
Helsingin kaupungin matkailupäällikkö Nina Vesterinen on tyytyväinen matkailutulon kehityssuuntaan, mutta lisää, että työtä on vielä tehtävänä. Vesterinen korostaa, että vaikka matkailutulo onkin yksi keskeisimmistä matkailualan mittareista, on Helsingin kaupunkistrategiassa matkailun osalta korostettu nimenomaan kestävyyttä.
- Matkailun menestystä mitataan monilla muillakin mittareilla kuin puhtaalla matkailutulolla. Tärkeitä mittareita ovat esimerkiksi kestävää kasvua osoittavat indikaattorit kuten alan työllisyysvaikutukset ja matkailun hiilijalanjälki. Helsingin tavoite on olla maailman kestävin matkakohde vuoteen 2026 mennessä. Tätä mitataan muun muassa eri kestävyyden osa-alueet huomioivan kansainvälisen Global Destination Sustainability -indeksin avulla, Vesterinen lisää.
Helsinki toteuttaa vuosille 2022–2026 luotua kaupungin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelmaa. Toimintaohjelmassa ympäristön kestävyys ja hiilineutraalius ovat kehittämisen keskiössä ja matkailu- ja tapahtumatoiminnan kestävyys nähdään Helsingille hyvänä erottautumistekijänä ja kilpailuetuna, joka osaltaan kasvattaa elävää kaupunkikulttuuria, kaupungin elinvoimaisuutta ja lopulta myös helsinkiläisille matkailutoimijoille jäävää matkailutuloa.
- Helsingin matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset (pdf)
- Power BI -työkalu, josta löytyy tutkimuksessa mukana olleiden kuntien tulokset (Linkki johtaa ulkoiseen palveluun)
- Helsingin kaupunkistrategia 2021–2025
- Matkailun ja tapahtumien toimintaohjelma 2022–2026 (pdf)
- Matkailutoimijan Helsinki -verkkosivusto