Kun Kruunuvuorenrannan ryhmävuokralaisia haastateltiin Helsingin Sanomien artikkeliin aiemmin keväällä, asukkaat joutuivat miettimään pitkään, keksivätkö he asumisessaan huonoja puolia ollenkaan.
Ryhmävuokraus on suomalaisittain melko uusi asumisen muoto, vaikka kimppa-asunnoissa onkin asuttu. Kruunuvuorenrannan asunto on ryhmävuokrauksesta hyvä käytännön esimerkki.
Huoneisto on alun alkujaankin suunniteltu ryhmävuokraukseen. Yksi huoneisto käsittää neljä tilavaa huonetta, jotka sijaitsevat huoneiston nurkissa. Keskelle jää läpitalon sijaitsevat yhteistilat, kaikkien asukkaiden käytössä oleva avara yhteinen keittiö ja olohuone. Neliöitä on kaikkiaan 115.
A-Kruunu valitsee ryhmävuokra-asuntoon ensin kiireisimmät hakijat. Heidät esitellään ryhmävuokra-asunnossa asujille, jotka puolestaan valitsevat hakijoista yhteisöönsä sopivimman. Kruunuvuorenrannan ryhmävuokraushuoneiston asukkaat olivat toisin sanoen mukana päättämässä, ketä huoneistoon valitaan.
Jokainen asukas tekee oman vuokrasopimuksen, joten muiden asujien tulot eivät vaikuta mahdolliseen asumistukeen. Myöskään pois muuttavan vuokraosuus ei tule muiden huoneistossa asuvien kontolle.
Yksityisyyttä ja yhteisöllisyyttä
Uudenlainen ryhmävuokrauskonsepti on A-Kruunun sekä Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Tallin yhdessä kehittämä.
Arkkitehti Tiina Päivilä-Kari Tallista kertoo, että ryhmävuokrauksen kehittäminen Suomessa pääsi vauhtiin yhteisöllisen asumisen tarpeesta. Suomessa on EU-maiden pienimmät kotitaloudet, ja samaan aikaan jakamistalous on alkanut kiinnostaa yhä useampia. Yksinäisyydestä taas on tullut etenkin ikäihmisten ongelma.
Tallissa ryhmävuokrauksen konseptia on pyöritelty 2000-luvun alkupuolelta lähtien ja selvitetty, kuinka suomalaiset ottaisivat idean vastaan ja miten ideaa olisi mahdollista viedä käytäntöön.
Keskeisenä ideana on ollut, että asukkaille saadaan käyttöön yksiön vuokraa vastaavalla hinnalla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Tilat suunnitellaan siten, että ne mahdollistavat sekä yksityisyyden että yhteisöllisyyden.
A-Kruunulla on ryhmävuokra-asuntoja Kruunuvuorenrannan lisäksi Jätkäsaaressa ja seuraavat valmistuvat myöhemmin tänä vuonna Kalasataman Nihtiin.
Ryhmävuokra-asuntoon muuttavien on oltava valmiita sitoutumaan yhteisölliseen asumiseen. Usein yhteisöissä asuvilla on samantyyppinen elämäntilanne tai kiinnostuksen kohteet.
Valmistuneisiin ryhmävuokra-asuntoihin tähän mennessä valikoituneet asukkaat ovat keski-iältään melko nuoria.
”Mieluummin ryhmävuokra-asuntoon kuin yksiöön”
Vuokrauspäällikkö Laura Kalakoski A-kruunulta kertoo, että vuosi sitten toteutetun asukaskyselyn tulokset olivat positiivisia: A-Kruunun ryhmävuokra-asunnoissa asuvat kyselyyn vastanneet asukkaat ilmoittivat kaikki, että valitsevat mieluummin ryhmävuokra-asunnon kuin yksiön.
– Positiiviset tulokset eivät olleet varsinaisesti yllätys, koska ryhmävuokra-asumiseen hakevat ihmiset, jotka toivovat yhteisöllisyyttä. Toivon, että hyvät tulokset houkuttavat ihmisiä jatkossakin kokeilemaan tällaista asumismuotoa rohkeasti.
Kalakoski toivoo lisäksi, että myös ikääntyneemmät ihmiset löytäisivät asumismuodon ja uskaltautuisivat kokeilemaan uutta mahdollisuutta.
Ryhmävuokra-asunnossa asuvat nostivat yhteisöllisyyden tärkeimmäksi syykseen hakeutua tällaiseen asuntoon. Edulliset asumiskustannukset olivat hyvä kakkonen. Yksittäisen asukkaan vuokra on reilun 400 ja 500 euron paikkeilla.
Omien kylpyhuoneiden puuttumisesta ei ole tullut kynnyskysymystä. Ennen A-Kruunun ryhmävuokra-asuntojen suunnittelua kysyttiin tavallisissa kimppa-asunnossa asuneilta, mitä he arvostavat eniten. Vastauksissa korostuivat isot yhteiset tilat ja edullinen vuokra.
– Muita tiloja ei haluttu pienentää eikä vuokraan korotusta oman wc:n takia, Päivilä-Kari kertoo.
Myös isoa keittiötä arvostetaan. Etenkin pienessä yksiössä asumisen jälkeen arvostetaan erillisiä kunnollisia keittiötiloja, kun aiemmin on nukuttu ja kokattu samassa tilassa.
Päivilä-Kari pohtii, että Suomessa elää vahvana eetos omasta rauhasta ja itsenäisestä asumisesta. Tähän mennessä saadut kokemukset kuitenkin kertovat nimenomaan yhteisöllisyyden vetovoimasta.
Merkkejä yhteisöllisen asumisen suosion kasvusta on ilmassa yleisemminkin. Ryhmävuokra-asumista löyhempää yhteisöllisyyttä edustavat esimerkiksi kiinteistöt, joissa asukkailla on pienehköt omat asunnot mutta heillä on taloyhtiöissä käytössään lisäksi esimerkiksi yhteiset ruokasalit tai kattosaunat.
Päivilä-Kari mainitsee esimerkkinä Jätkäsaaressa olevan Malta-talon, jossa asukkaiden käytössä on oman asunnon lisäksi kattoterassi, viherhuone, saunatilat, juhlatila, suuri keittiö sekä vierashuone. Kalasataman Loppukiri on puolestaan yhteisöllinen senioritalo. Ehkä nekin osaltaan rohkaisevat kokeilemaan ryhmävuokrausta.
Teksti: Kirsi Riipinen
Jatkuva haku päällä
- A-Kruunun ryhmävuokra-asuntoon voi hakea joko yksin tai ennalta kootun ryhmän kanssa. Asukasvalintaa ohjaavat ensisijaisesti ARA:n asukasvalintakriteerit: etusijalla ovat asunnontarpeeltaan kiireellisimmät ja pienituloisimmat hakijat. Asuntoihin on myös varallisuusrajat.
- Asuva yhteisö pääsee haastattelemaan vuokranantajan valitsemat hakijaehdokkaat ja valitsemaan yhdessä yhteisöön sopivimman asukkaan. Mikäli kyseessä on asunto uudiskohteessa, järjestetään valituille asukkaille yhteinen tapaaminen. Sen jälkeen asuntotarjouksen saaneet päättävät, haluavatko muuttaa asuntoon asumaan.
- A-Kruunun ryhmävuokra-asuntoihin on jatkuva haku eli hakemuksen voi jättää vaikka heti. Kalasataman Nihdin uudiskohteen hakuajan alkamisesta ilmoitetaan erikseen A-Kruunun kotisivuilla.
